Liikunta ja tunteet
Tunteet ovat tärkeä ja luonnollinen osa ihmisen elämää. Tärkeiksi koetut asiat herättävät erilaisia tunnetiloja, joita voi kohdata liikunnan avulla.
Erilaisten tunteiden tunnistaminen, sanoittaminen ja ilmaiseminen on hyvinvoinnille tärkeää. Itseä ja omaa toimintaa voi ymmärtää paremmin, jos osaa eritellä omia tunteitaan. Surut on surtava ja itkut itkettävä. Tunteiden käsittelemiseen tulee ottaa aikaa ja niiden purkamiseen voi olla erilaisia keinoja. Juttelu ystävän, opettajan tai perheenjäsenten kanssa helpottaa mieltä. Toisille liikunta on toimiva keino purkaa erilaisia vahvoja tunnetiloja.
Omien tunteiden tunnistamisen kautta on helpompi ymmärtää myös toisia ihmisiä ja heidän tunteitaan eli kokea empatiaa. Liikunnassa tämä taito on erityisen tärkeää joukkuelajeissa.
Kaikki tunteet ovat sallittuja
Rakentavat tunteet antavat energiaa, helpottavat vuorovaikutusta ja tuovat iloa ja toivoa elämään. Liikkuessa voi kokea laajan kirjon erilaisia rakentavia tunteita
- pirteyttä
- iloa
- yhteenkuuluvuutta
- virkeyttä
- onnistumista
- kiintymystä
- tarmokkuutta.
Haastavat tunteet ovat myös osa liikunnan tarjoamaa elämysmaailmaa. Liikuntaan ja urheiluun kuuluvia haastavia tunteita ovat esimerkiksi
- pettymys
- kateus
- raivo
- jännittäminen
- epätäydellisyyden ja epäonnistumisen tunteet.
Haastavia tunteita ei kannata vältellä − esimerkiksi kiukku antaa ihmiselle voimaa ja puhdistaa välillä ilmapiiriä. Toisaalta haastavat tunteet voivat kuluttaa turhaan energiaa. Vaikeatkin tunteet on opittava purkamaan niin, ettei ketään loukata tai vahingoiteta vaan kaikilla on hyvä olla.
Tappion hetkellä on hyvä rehellisesti myöntää häviö ja pohtia, missä tällä kertaa onnistuttiin ja mitä seuraavalla kerralla tehdään toisin. Kannattaa myös pohtia, mitä tunteita tapahtuma herätti ja miksi. Syyttely ja syyllisten etsintä on kuitenkin turhaa. Se kuluttaa voimaa ja huonontaa ryhmähenkeä. Kun haastavat tunteet on tunnistettu ja läpikäyty, ne saavat oikeat mittasuhteet. Näin niiden voima heikkenee ja energiaa vapautuu pääasiaan eli liikkumiseen.
Haastava tunne on hyvä purkaa ryhmässä mahdollisimman pian ennen kuin se kasvaa liian suureksi. Epäonnistumisen hetkellä sosiaalisissa tilanteissa kuten joukkuepelissä ei voi heittäytyä potkimaan maalitolppaa tai huutamaan joukkuetoverille ja vastustajille. Tilanteessa on löydettävä nopeasti rakentava keino purkaa oma voimakas tunne, jotta peli voi jatkua ja yhteistyöhön ei jää säröä.
Minä-viestit käyttöön
Minä-viestin avulla voi kertoa omista ajatuksista ja tunteista ilman, että loukkaa tai syyttää toista. Minä-viestit auttavat esimerkiksi riidan selvittämisessä.
- Minä-viestillä puhutaan vain omasta puolesta:
- Miltä minusta tuntuu kun syytät muita epäonnistumisesta?
- Miten minä näen tilanteen?
- Mitä pitäisi tehdä jotta tilanne muuttuisi?
- Mitä itse voisin tehdä jotta tilanne muuttuisi?
Sinä-viestiä käyttämällä vuorovaikutukseen tulee helposti syyttävä sävy. Tällöin huomio suuntautuu vain toiseen ja varsinainen ongelmatilanne saa harvoin rakentavaa ratkaisua. Minä-viestiä tuhoavia sanoja ovat aina, ei koskaan, jatkuvasti ja taas.
Kiukun tunteen voi purkaa rakentavasti esimerkiksi seuraavien vaiheiden kautta.
- Kerro, miltä sinusta tuntuu. Ilmaise itseäsi minä-lauseilla suoraan esimerkiksi sanomalla:
”Mua suututtaa.” - Selitä, mikä käyttäytyminen sinua suututtaa. Vältä voimakkaita sanoja ”aina” tai ”ei koskaan”.
”Mua suututtaa, kun et syöttänyt mulle vaikka olin vapaana maalin edessä.” - Selitä, miten käyttäytyminen vaikuttaa sinuun syyllistämättä toista.
“Mua suututtaa, kun et syöttänyt mulle vaikka olin vapaana maalin edessä. Musta tuntuu ettet luota muhun.” - Täsmennä, mitä haluat toisen tekevän. Ehdota asiallisesti toimintaa, joka olisi mielestäsi rakentavaa ja parantaisi tilannetta.
”Haluan, että syöttelet enemmän niin mäkin saan mahdollisuuden yrittää.” - Kerro kannustavasti, miksi yhteistyö kannattaisi ja mitä itse voit tehdä asian eteen. Mitä hyvää näin toimimalla tapahtuisi molemmille? Osoita seuraukset yhteistyöstä myönteisesti.
”Jos me syötellään enemmän voidaan saada parempia tilanteita ja enemmän maaleja.”
Muokattu lähteestä Cacciatore, R. 2007. Sutuhaka-malli.