Liikunnan vaikutukset
Liikkuminen vaikuttaa ihmiseen kokonaisvaltaisesti. Sen vaikutukset näkyvät fyysisessä, psyykkisessä ja sosiaalisessa hyvinvoinnissa.
Liikkumisesta fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia
| Fyysinen hyvinvointi | |
| Tuki- ja liikuntaelimistö | vahvempi luun rakenne |
| suurempi luuston mineraalimäärä | |
| suuremmat lihakset | |
| vahvemmat lihakset | |
| kestävämmät lihakset | |
| notkeammat nivelet | |
| parempi tasapaino, ketteryys, koordinaatio, reaktiokyky ja nopeus (=liikehallinta) | |
| Hengitys- ja verenkiertoelimistö | vahvempi sydänlihas |
| tehokkaammat keuhkot | |
| vilkkaampi verenkierto | |
| Painonhallinta | suurempi energiankulutus |
| suurempi rasvattoman kudoksen (lihakset, luut) määrä | |
| Veren rasva-arvot | suurempi hyvän kolesterolin pitoisuus veressä |
| pienempi rasvojen pitoisuus veressä | |
| Verenpaine | matalampi verenpaine |
| Aineenvaihdunta | pienempi insuliinin (=verensokeria alentava hormoni) pitoisuus veressä |
| Sairaudet | pienempi vaara sairastua mm.: |
| tyypin 2 diabetekseen | |
| sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin | |
| nivelrikkoon | |
| osteoporoosiin | |
| syöpään | |
| masennukseen | |
| Uni | dementiaan
unen laatu paranee nukahtaminen helpottuu |
| Psyykkinen hyvinvointi |
| enemmän myönteisiä fyysisiä kokemuksia |
| terveempi itsetunto |
| myönteisempi minäkuva |
| tunteiden ilmaisu on helpompaa |
| matalampi stressitaso |
| vähemmän masennusoireita |
| vähemmän ahdistuneisuutta |
| Sosiaalinen hyvinvointi |
| paremmat vuorovaikutustaidot |
| oppii ottamaan toiset huomioon |
| oppii noudattamaan sääntöjä |
| oppii myötätunnon merkityksen |
| Oppiminen |
| parempi tarkkaavaisuus |
| parempi keskittymiskyky |
| parempi muisti |
| paremmat aistitoiminnot ja kyky yhdistellä eri aistien kautta tulevaa informaatiota |
| parempi hahmottamiskyky |
| paremmat kielelliset ja matemaattiset valmiudet |
Taulukko: TEKOn faktalaatikko liikkumisen hyödyistä.
Liikunnan harrastamisen hyödyt
Monipuolinen liikunta kuormittaa tasapuolisesti kaikkia elinjärjestelmiä:
- hengitys- ja verenkiertoelimistö: kestävyys-, nopeuskestävyys- ja voimakestävyysharjoitukset
- tuki- ja liikuntaelimistö: lihasvoimaharjoitukset, liikkuvuusharjoitukset, hyppelyt
- hermolihasjärjestelmä: taito- ja tekniikkaharjoitukset, nopeusharjoitteet
Useamman lajin harrastaminen ei välttämättä aina takaa liikunnan monipuolisuutta: Aktiivisesti hiihtoa ja pyöräilyä harrastava, saa kyllä hyvää harjoitusta hengitys- ja verenkiertoelimistölle, mutta tuki- ja liikuntaelimistön lihasvoima ja liikkuvuus sekä monet liikehallintakyvyt jäävät helposti paitsioon. Vastaavasti tennistä ja jalkapalloa harrastava harjoittaa liikehallintakykyjään monipuolisesti ja myös maksimaalinen kestävyys kehittyy, mutta peruskestävyysharjoittelu voi jäädä puutteelliseksi.
Pelkästään yhteen lajiin keskittyvän harjoituksen aikana on tärkeää tehdä monipuolisia harjoitteita ja kuormittaa kaikkia elinjärjestelmiä. Näin vältytään yhden elinjärjestelmän ylikuormittumiselta ja siitä aiheutuvilta rasitusvammoilta. Iän lisääntyessä ja harjoitusmäärien kasvaessa puutteet yhdellä osa-alueella voivat rajoittaa muiden osa-alueiden kehitystä.
Kohti aktiivista aikuisuutta
Liikkuvasta nuoresta kasvaa usein myös liikkuva aikuinen.
Seuraavat tekijät nuoruudessa ennustavat aktiivista liikkumista myös aikuisena:
- aktiivinen liikunnan harrastaminen
- fyysinen aktiivisuus yleensä
- harrastetun liikunnan korkea teho
- ohjattuun liikuntaan osallistuminen
- kilpaurheiluun osallistuminen
- urheilu huipputasolla
- kestävyystyyppisen liikunnan harrastaminen
- hyvä kestävyyskunto
- hyvä koettu terveys
- hyvä koulumenestys
- hyvä liikuntanumero koulussa
- tyytyväisyys omaan kuntoon, suorituskykyyn ja taitoihin.
Heikko fyysinen kunto, huono terveydentila tai esimerkiksi lihavuus saattavat heikentää liikkumisintoa, mikä edelleen heikentää terveyttä ja kuntoa aiheuttaen ns. liikkumattomuuden noidankehän.
Kun liikkumattomuus jatkuu pitkään, on vaarana syrjäytyä liikunnasta kokonaan. Liikunnasta syrjäytymiselle voi olla monia syitä, mm. epäterveelliset ravintotottumukset ja ylipaino, päihteiden käyttö, tupakointi, istuva elämäntapa ja liikunnallisen mallin puuttuminen perheessä ja kaveripiirissä.
Esimerkit energiankulutuksesta eri liikkumismuodoissa
Alla oleva taulukko esittelee liikkumismuodot sekä niiden kestot vastaten noin 500 kilokalorin energiankulutusta 55−70 kg painavalla henkilöllä.
| liikkumismuoto | kesto |
| kotityöt (esim. siivoaminen, kävely koiran kanssa (4 km/t) | 2 t 30 min |
| reipas kävely (6 km/t) | 1 t 45 min |
| kuntopiiri, kehonpainotreeni (esim. punnerrukset, askelhypyt, istumaannousut) | 1 t 40 min |
| tanssi (esim. baletti, jazz) | 1 t 30 min |
| uinti, jalkapallo, luistelu | 1 h 10 min |
| hölkkä (8 km/t), hiihto (6-8 km/h) | 1 t |
| juoksu (10 km/t), pyöräily (25 km/t) | 50 min |
Taulukko: 500 kcal energiankulutus erilaisissa liikkumismuodoissa.
TEKOn aineistoja
Tauota ja liiku – toiminnallinen opetustuokio
Liikunnan vaikutukset
Muita materiaaleja
Liikkumisen vaikutukset (UKK-instituutti)
Oman elämän tähti -tehtävä (Neuvokas perhe)