Suomalaisen nuoren liikunta
Suomalaisten nuorten liikkuminen
Noin neljännes peruskouluikäisistä lapsista ja nuorista liikkuu liikkumissuosituksen mukaisesti (Husu ym. 2025). Niinpä liikkumisen myönteiset vaikutukset jäävät monilla saavuttamatta.
Reilu neljännes (28 %) 7−15-vuotiaista lapsista ja nuorista, ja lukioikäisistä enää viisi prosenttia liikkuu lasten ja nuorten liikkumissuosituksen mukaisesti (Husu ym. 2025). Lisäksi 37 prosentilla 5.- ja 8.-luokkalaisista oppilaista fyysinen toimintakyky on tasolla, joka voi hankaloittaa arjessa jaksamista (OPH 2025).
Liikkumissuosituksen täyttävien osuudet pienenevät siirryttäessä nuoremmista vanhempiin ikäluokkiin (Husu ym. 2025). Puolet (50 %) 7-vuotiaista lapsista, ja 15-vuotiaista nuorista enää viisi prosenttia täyttää suosituksen.
Pojat liikkuvat kaikissa ikäluokissa suositusten mukaisesti useammin kuin tytöt, ja poikien liikkuminen on tehokkaampaa, eli aiheuttaa enemmän hengästymistä ja hikoilua, kuin tyttöjen liikkuminen. (Husu ym. 2025)

Tutkimustuloksia suomalaisten lasten ja nuorten liikkumisesta
Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU)
Tavoite: Selvittää suomalaisten 7−20-vuotiaiden lasten ja nuorten sekä toisen asteen opiskelijoiden liikkumista, liikuntakäyttäytymistä ja -kulttuuria.
Viimeisin tutkimusvuosi: 2024
Keskeisimmät tulokset:
- Peruskouluikäisistä hieman yli neljännes (28 %) liikkui lasten ja nuorten liikkumissuosituksen mukaisesti.
- Tunnin päivässä liikkuvien osuudet pienenivät siirryttäessä 7-vuotiaista vanhempiin ikäluokkiin.
- Pojat liikkuivat suositusten mukaisesti useammin kuin tytöt.
- Aiempien tutkimusvuosien (2016–2022) välillä lasten ja nuorten liikkuminen vähentyi, mikä on havaittu erityisesti päivittäisen askelmäärän sekä reippaan ja rasittavan liikkumisen on vähenemisenä (Husu ym. 2024).
Maailmanlaajuinen koronapandemia ulottui vuosien 2018 ja 2022 väliin, mikä voi antaa viitteitä muutoksiin lasten ja nuorten liikkumisessa.
Move! -mittaukset
Tavoite: Kartoittaa 5.- ja 8.-luokkalaisten oppilaiden fyysistä toimintakykyä mittauksiin kehitetyllä testipatteristolla. Mittausten eri osa-alueisiin kuuluvat kestävyys- ja lihaskunto, liikkuvuus sekä motoriset taidot.
Viimeisin tutkimusvuosi: 2025
Keskeisimmät tulokset:
- Edellisvuosiin verrattuna erityisesti 5.-luokkalaisten oppilaiden fyysinen toimintakyky on hieman parantunut.
- 35 prosentilla 5.-luokkalaisista ja 40 prosentilla 8.-luokkalaisista fyysinen toimintakyky oli tasolla, joka voi hankaloittaa arjessa jaksamista.
- Kaupunkiseuduilla asuvien lasten ja nuorten toimintakyvyn havaittiin olevan parempi kuin maaseutumaisilla alueilla asuvilla lapsilla ja nuorilla.
- Fyysisen toimintakyvyn alueelliset erot korostuvat erityisesti pojilla.
Kouluterveyskysely
Tavoite: Tuottaa seurantatutkimuksena tietoa lasten ja nuorten elintavoista sekä hyvinvointiin, terveyteen, koulunkäyntiin ja opiskeluun liittyvistä kokemuksista.
Viimeisin tutkimusvuosi: 2025
Keskeisimmät tulokset:
- Hieman yli neljännes (28 %) 8.- ja 9.-luokkalaisista ilmoitti liikkuneensa vähintään tunnin päivittäin edeltävän viikon aikana.
- Perusopetuksen 8.- ja 9.-luokkalaisista pojista noin kolmannes (34 %), ja tytöistä noin viidennes (22 %) kertoi liikkuneensa vähintään tunnin päivässä edeltäneen viikon aikana.
- Korkeintaan tunnin edellisen viikon aikana hengästyen liikkuneita oli 29 prosenttia perusopetuksen 8.- ja 9.-luokkalaisista (tytöt 32 %, pojat 25 %).
Toimintarajoitteisten nuorten liikkuminen
LIITU-tutkimuksen (2024) mukaan lähes neljännes (23 %) 11–20-vuotiaista nuorista ja nuorista aikuisista raportoi kokevansa toimintarajoitteita, tytöt poikia useammin (Ng ym. 2025). Yleisimmin raportoituja toimintarajoitteita olivat sosiaaliset sekä kognitiiviset toimintarajoitteet. Näitä ovat mm. muutosten hyväksyminen ja ystävien saaminen sekä oppiminen, muistaminen ja keskittyminen.
Toimintarajoitteisten 11−20-vuotiaiden liikkuminen on vähäisempää kuin samanikäisillä nuorilla ja nuorilla aikuisilla, joilla ei ole toimintarajoitteita. Toimintarajoitteita kokevista nuorista ja nuorista aikuisista neljännes (20 %) täyttää liikkumissuosituksen eli liikkuu vähintään tunnin päivässä reippaasti tai rasittavasti. Myös toimintarajoitteisten nuorten osallistuneisuus seuratoimintaan on vähäisempää kuin ei-toimintarajoitteisten (31 % vs 47 %), ja he kokevat enemmän esteitä seuraharrastamisen aloittamiselle kuin toimintarajoitteettomat vertaisensa. (Ng ym. 2025)
Muita materiaaleja
Kouluterveyskyselyn tulokset (THL)
Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa – LIITU-tutkimus (UKK-instituutti)
Move! -mittaustuloksia (OPH)
Kansainvälinen koululaistutkimus (WHO:n verkkosivusto)
Lähteet
Helenius J, Kivimäki H (2023). Nuorten arki – Kouluterveyskysely 2023: Moni nuori ei syö arkisin aamupalaa tai koululounasta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, tilastoraportti 51/2023. Julkaistu 21.9.2023. Saatavilla: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20230913124238
Husu P, Tokola K, Vähä-Ypyä H, Sievänen H, Kokko S, Villberg J, Vasankari T (2024). Physical activity has decreased in Finnish children and adolescents from 2016 to 2022. BMC Public Health 24:1343.https://doi.org/10.1186/s12889-024-18854-7
Husu P, Tokola K, Vähä-Ypyä H, Vasankari T (2025). Liikemittarilla mitatun liikkumisen, paikallaanolon ja unen määrä, s. 31–45, teoksessa: Kokko S, Hämylä R (toim.). Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2024. Valtion Liikuntaneuvoston julkaisuja 2025:1
Ng K, Pohjanvirta A, Pikkupeura-Riikilä V (2025). Toimintarajoitteisten lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen, s. 118–125, teoksessa: Kokko S, Hämylä R (toim.). Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2024. Valtion Liikuntaneuvoston julkaisuja 2025:1
OPH. Move! – Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Move!:n tulokset 2024. Viitattu 3.6.2024 Saatavilla: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Saavutettava%20tiivistelm%C3%A4%20Move-mittaustuloksista%202024.pdf
OPH. Valtion liikuntaneuvoston, opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen tiedote. Julkaistu 11.12.2024. Saatavilla: https://www.oph.fi/fi/uutiset/2024/move-2024-lasten-fyysisen-toimintakyvyn-myonteinen-kehitys-jatkunut