Suomalaisten nuorten liikkuminen

Kolmasosa peruskouluikäisistä lapsista ja nuorista liikkuu liikkumissuosituksen mukaisesti (Husu ym. 2023). Niinpä liikkumisen myönteiset vaikutukset jäävät monilla saavuttamatta.

Kolmannes (33 %) 7−15-vuotiaista lapsista ja nuorista liikkuu suositusten mukaisesti (Husu ym. 2023), mutta lukioikäisistä enää noin 3 prosenttia (Husu ym. 2021). Lisäksi noin 40 prosentilla 5.- ja 8.-luokkalaisista oppilaista fyysinen toimintakyky on tasolla, joka voi hankaloittaa arjessa jaksamista (OPH 2022).

Liikkumissuosituksen täyttävien osuudet pienenevät siirryttäessä nuoremmista vanhempiin ikäluokkiin (Husu ym. 2023). Hieman yli puolet (59 %) 7-vuotiaista lapsista, ja 15-vuotiaista nuorista vajaa kymmenes (9 %) täyttää suosituksen.

Pojat liikkuvat kaikissa ikäluokissa suositusten mukaisesti useammin kuin tytöt, ja poikien liikkuminen on tehokkaampaa, eli aiheuttaa enemmän hengästymistä ja hikoilua, kuin tyttöjen liikkuminen. (Husu ym. 2023)

Liikkumissuosituksen täyttyminen 7-15-vuotiailla.

Kuva 1. Liikkumissuosituksen täyttyminen 7−15-vuotiailla lapsilla ja nuorilla. Lähde: LIITU-raportti 2022.

Tutkimustuloksia suomalaisten lasten ja nuorten liikkumisesta

Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU)

Tavoite: Selvittää suomalaisten 7−15-vuotiaiden lasten ja nuorten sekä toisen asteen opiskelijoiden liikkumista, liikuntakäyttäytymistä ja -kulttuuria.

Viimeisin tutkimusvuosi: 2022

Keskeisimmät tulokset:

  • Kolmasosa (33%) 7−15-vuotiaista liikkui suositusten mukaisesti.
  • Tunnin päivässä liikkuvien osuudet pienenivät siirryttäessä 7-vuotiaista vanhempiin ikäluokkiin.
  • Pojat liikkuivat suositusten mukaisesti useammin kuin tytöt.

 

Move! -mittaukset

Tavoite: Kartoittaa 5.- ja 8.-luokkalaisten oppilaiden fyysistä toimintakykyä mittauksiin kehitetyllä testipatteristolla. Mittausten eri osa-alueisiin kuuluvat kestävyys- ja lihaskunto, liikkuvuus sekä motoriset taidot.

Viimeisin tutkimusvuosi: 2022

Keskeisimmät tulokset:

  • Noin 40 prosentilla 5.- ja 8.-luokkalaisista fyysinen toimintakyky oli tasolla, joka voi hankaloittaa arjessa jaksamista.
  • Edellisvuoteen verrattuna tulokset ovat pysyneet verrattain samalla tasolla.
  • Maaseutumaisissa kunnissa oli kaupunkimaisia kuntia enemmän oppilaita, joiden fyysinen toimintakyky oli tasolla, joka voi hankaloittaa arjessa jaksamista.

 

Kouluterveyskysely

Tavoite: Tuottaa tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja terveydestä sekä koulunkäynnistä, opiskelusta, osallisuudesta, avun saamisesta ja terveyteen liittyvistä palveluista.

Viimeisin tutkimusvuosi: 2023

Keskeisimmät tulokset:

  • Neljännes (25 %) 8.- ja 9.-luokkalaisista ilmoitti liikkuneensa vähintään tunnin päivittäin edeltävän viikon aikana.
  • Perusopetuksen 8.- ja 9.-luokkalaisista pojista 30 prosenttia, ja tytöistä noin viidennes (21 %) kertoi liikkuneensa suositusten mukaisesti viimeisen viikon aikana.
  • Korkeintaan tunnin edellisen viikon aikana hengästyen liikkuneita oli noin 27 prosenttia perusopetuksen 8.- ja 9.-luokkalaisista (tytöt 30 %, pojat 24 %).

Toimintarajoitteisten nuorten liikkuminen

Lähes neljännes (23 %) lapsista ja nuorista raportoi kokevansa toimintarajoitteita, tytöt poikia useammin (Ng ym. 2023). Yleisimpänä toimintarajoitteena ovat muistamiseen liittyvät vaikeudet.

Toimintarajoitteisten lasten ja nuorten liikkuminen on vähäisempää kuin samanikäisillä lapsilla ja nuorilla, joilla ei ole toimintarajoitteita. 11−15-vuotiaista toimintarajoitteisista lapsista ja nuorista noin neljännes (23 %) täyttää liikkumissuosituksen eli liikkuu vähintään tunnin päivässä reippaasti tai rasittavasti. (Ng ym. 2023)

Takaisin sivun alkuun