Liikuntaharjoittelun suuntaviivat

Säännöllinen ja monipuolinen liikunta on terveen kasvun ja kehityksen edellytys. Sen avulla saadaan lukuisia terveysvaikutuksia ja opitaan liikunnallisia perustaitoja. Jos halutaan kehittää tiettyä taitoa tai kunto-ominaisuutta tai jos halutaan parantaa tiettyä urheilusuoritusta, tarvitaan tarkempaa tietoa liikunnan annostelusta.

Liikuntaharjoittelun 5 keskeistä ydintä

1. Kehitys tapahtuu liikunnan jälkeisen palautumisen aikana.
Hyvä ravinto tukee kehittymistä. Liikunta, lepo ja ravinto kulkevat siis käsi kädessä.

2. Vain harjoitetut ominaisuudet kehittyvät.
Yksipuolisesti liikkumalla jostakin ominaisuudesta tai kehon osasta saattaa tulla paljon vahvempi kuin muista (esim. puolierot), minkä seurauksena heikommaksi jääneet osat vammautuvat helpommin.

3. Harjoitusvaikutukset ovat tuoretavaraa.
Kun harjoittelu loppuu, palaa suorituskyky vähitellen lähtötasolle. Use it or lose it – toteamus sopii kuvaamaan tätä ilmiötä.

4. Harjoitusvaikutukset ovat yksilöllisiä.
Mm. ikä, sukupuoli, kehitystaso, aikaisempi fyysinen aktiivisuus ja terveydentila vaikuttavat siihen, millaisia tuloksia liikuntaharjoittelusta saadaan. Samanlaisesta harjoittelusta huolimatta kaikki liikuntaryhmään osallistuvat eivät kehity samalla tavalla. Jokaisella on omat vahvat ja heikot ominaisuutensa, ja harjoittelussa tulisi keskittyä erityisesti heikkojen ominaisuuksien harjoittamiseen.

5. Harjoittelun on oltava nousujohteista, jotta kehitystä tapahtuu.
Liian nopea kuormituksen lisääminen voi johtaa rasitusvammoihin ja tapaturmiin, liian hidas puolestaan kehityksen hidastumiseen.

Lisälukemista

Hakkarainen H, Jaakkola T, Kalaja S, Lämsä J, Nikander A, Riski J. Lasten ja nuorten urheiluvalmennuksen perusteet. VK-Kustannus Oy 2009.

Hakkarainen H ja työryhmä (toim.) Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu. Selvitysraportti. Nuori Suomi ry, Suomen Olympiakomitea ry, Suomen Valmentajat ry.

Seppänen L, Aalto R, Tapio H. Nuoren urheilijan fyysinen harjoittelu. Docendo Sport 2010.