Suomalaisten nuorten liikkuminen

Noin neljännes peruskouluikäisistä lapsista ja nuorista liikkuu liikkumissuosituksen mukaisesti (Husu ym. 2025). Niinpä liikkumisen myönteiset vaikutukset jäävät monilla saavuttamatta.

Pojat liikkuvat kaikissa ikäluokissa suositusten mukaisesti useammin kuin tytöt, ja poikien liikkuminen on tehokkaampaa, eli aiheuttaa enemmän hengästymistä ja hikoilua, kuin tyttöjen liikkuminen. (Husu ym. 2025)

Tutkimustuloksia suomalaisten lasten ja nuorten liikkumisesta

Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU)

Tavoite: Selvittää suomalaisten 7−20-vuotiaiden lasten ja nuorten sekä toisen asteen opiskelijoiden liikkumista, liikuntakäyttäytymistä ja -kulttuuria.

Viimeisin tutkimusvuosi: 2024

Keskeisimmät tulokset:

• Peruskouluikäisistä hieman yli neljännes (28 %) liikkui lasten ja nuorten liikkumissuosituksen mukaisesti.
• Tunnin päivässä liikkuvien osuudet pienenivät siirryttäessä 7-vuotiaista vanhempiin ikäluokkiin.
• Pojat liikkuivat suositusten mukaisesti useammin kuin tytöt.
• Aiempien tutkimusvuosien (2016–2022) välillä lasten ja nuorten liikkuminen vähentyi, mikä on havaittu erityisesti päivittäisen askelmäärän sekä reippaan ja rasittavan liikkumisen on vähenemisenä (Husu ym. 2024).

Maailmanlaajuinen koronapandemia ulottui vuosien 2018 ja 2022 väliin, mikä voi antaa viitteitä muutoksiin lasten ja nuorten liikkumisessa.

Move! -mittaukset

Tavoite: Kartoittaa 5.- ja 8.-luokkalaisten oppilaiden fyysistä toimintakykyä mittauksiin kehitetyllä testipatteristolla. Mittausten eri osa-alueisiin kuuluvat kestävyys- ja lihaskunto, liikkuvuus sekä motoriset taidot.

Viimeisin tutkimusvuosi: 2024

Keskeisimmät tulokset:

• Edellisvuoteen verrattuna erityisesti 5.-luokkalaisten oppilaiden fyysinen toimintakyky on hieman parantunut.
• 38 prosentilla 5.- ja 8.-luokkalaisista fyysinen toimintakyky oli tasolla, joka voi hankaloittaa arjessa jaksamista.
• Kaupunkiseuduilla asuvien lasten ja nuorten toimintakyvyn havaittiin olevan parempi kuin maaseutumaisilla alueilla asuvilla lapsilla ja nuorilla.
• Erityisesti maaseutumaisissa kunnissa asuvien 8.-luokkalaisten tyttöjen fyysinen toimintakyky on heikentynyt edellisvuodesta.

Kouluterveyskysely

Tavoite: Tuottaa tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja terveydestä sekä koulunkäynnistä, opiskelusta, osallisuudesta, avun saamisesta ja terveyteen liittyvistä palveluista.

Viimeisin tutkimusvuosi: 2023

Keskeisimmät tulokset:

• Neljännes (25 %) 8.- ja 9.-luokkalaisista ilmoitti liikkuneensa vähintään tunnin päivittäin edeltävän viikon aikana.
• Perusopetuksen 8.- ja 9.-luokkalaisista pojista 30 prosenttia, ja tytöistä noin viidennes (21 %) kertoi liikkuneensa suositusten mukaisesti viimeisen viikon aikana.
• Korkeintaan tunnin edellisen viikon aikana hengästyen liikkuneita oli noin 27 prosenttia perusopetuksen 8.- ja 9.-luokkalaisista (tytöt 30 %, pojat 24 %).

Toimintarajoitteisten nuorten liikkuminen

LIITU-tutkimuksen (2024) mukaan lähes neljännes (23 %) 11–20-vuotiaista nuorista ja nuorista aikuisista raportoi kokevansa toimintarajoitteita, tytöt poikia useammin (Ng ym. 2025). Yleisimmin raportoituja toimintarajoitteita olivat sosiaaliset sekä kognitiiviset toimintarajoitteet. Näitä ovat mm. muutosten hyväksyminen ja ystävien saaminen sekä oppiminen, muistaminen ja keskittyminen.

Toimintarajoitteisten 11−20-vuotiaiden liikkuminen on vähäisempää kuin samanikäisillä nuorilla ja nuorilla aikuisilla, joilla ei ole toimintarajoitteita. Toimintarajoitteita kokevista nuorista ja nuorista aikuisista neljännes (20 %) täyttää liikkumissuosituksen eli liikkuu vähintään tunnin päivässä reippaasti tai rasittavasti. Myös toimintarajoitteisten nuorten osallistuneisuus seuratoimintaan on vähäisempää kuin ei-toimintarajoitteisten (31 % vs 47 %), ja he kokevat enemmän esteitä seuraharrastamisen aloittamiselle kuin toimintarajoitteettomat vertaisensa. (Ng ym. 2025)