Liikunnan vaikutukset

Liikkuminen vaikuttaa ihmiseen kokonaisvaltaisesti. Sen vaikutukset näkyvät fyysisessä, psyykkisessä ja sosiaalisessa hyvinvoinnissa.

Liikkumisesta fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia

Fyysinen hyvinvointi
Tuki- ja liikuntaelimistö	vahvempi luun rakenne
	suurempi luuston mineraalimäärä
	suuremmat lihakset
	vahvemmat lihakset
	kestävämmät lihakset
	notkeammat nivelet
	parempi tasapaino, ketteryys, koordinaatio, reaktiokyky ja nopeus (=liikehallinta)
Hengitys- ja verenkiertoelimistö	vahvempi sydänlihas
	tehokkaammat keuhkot
	vilkkaampi verenkierto
Painonhallinta	suurempi energiankulutus
	suurempi rasvattoman kudoksen (lihakset, luut) määrä
Veren rasva-arvot	suurempi hyvän kolesterolin pitoisuus veressä
	pienempi rasvojen pitoisuus veressä
Verenpaine	matalampi verenpaine
Aineenvaihdunta	pienempi insuliinin (=verensokeria alentava hormoni) pitoisuus veressä
Sairaudet	pienempi vaara sairastua mm.:
	tyypin 2 diabetekseen
	sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin
	nivelrikkoon
	osteoporoosiin
	syöpään
	masennukseen
Uni	dementiaan unen laatu paranee nukahtaminen helpottuu

Psyykkinen hyvinvointi

enemmän myönteisiä fyysisiä kokemuksia

terveempi itsetunto

myönteisempi minäkuva

tunteiden ilmaisu on helpompaa

matalampi stressitaso

vähemmän masennusoireita

vähemmän ahdistuneisuutta

Sosiaalinen hyvinvointi

paremmat vuorovaikutustaidot

oppii ottamaan toiset huomioon

oppii noudattamaan sääntöjä

oppii myötätunnon merkityksen

Oppiminen

parempi tarkkaavaisuus

parempi keskittymiskyky

parempi muisti

paremmat aistitoiminnot ja kyky yhdistellä eri aistien kautta tulevaa informaatiota

parempi hahmottamiskyky

paremmat kielelliset ja matemaattiset valmiudet

Taulukko: TEKOn faktalaatikko liikkumisen hyödyistä.

Liikunnan harrastamisen hyödyt

Monipuolinen liikunta kuormittaa tasapuolisesti kaikkia elinjärjestelmiä:

• hengitys- ja verenkiertoelimistö: kestävyys-, nopeuskestävyys- ja voimakestävyysharjoitukset
• tuki- ja liikuntaelimistö: lihasvoimaharjoitukset, liikkuvuusharjoitukset, hyppelyt
• hermolihasjärjestelmä: taito- ja tekniikkaharjoitukset, nopeusharjoitteet

Useamman lajin harrastaminen ei välttämättä aina takaa liikunnan monipuolisuutta: Aktiivisesti hiihtoa ja pyöräilyä harrastava, saa kyllä hyvää harjoitusta hengitys- ja verenkiertoelimistölle, mutta tuki- ja liikuntaelimistön lihasvoima ja liikkuvuus sekä monet liikehallintakyvyt jäävät helposti paitsioon. Vastaavasti tennistä ja jalkapalloa harrastava harjoittaa liikehallintakykyjään monipuolisesti ja myös maksimaalinen kestävyys kehittyy, mutta peruskestävyysharjoittelu voi jäädä puutteelliseksi.

Pelkästään yhteen lajiin keskittyvän harjoituksen aikana on tärkeää tehdä monipuolisia harjoitteita ja kuormittaa kaikkia elinjärjestelmiä. Näin vältytään yhden elinjärjestelmän ylikuormittumiselta ja siitä aiheutuvilta rasitusvammoilta. Iän lisääntyessä ja harjoitusmäärien kasvaessa puutteet yhdellä osa-alueella voivat rajoittaa muiden osa-alueiden kehitystä.

Kohti aktiivista aikuisuutta

Liikkuvasta nuoresta kasvaa usein myös liikkuva aikuinen. 

Seuraavat tekijät nuoruudessa ennustavat aktiivista liikkumista myös aikuisena:

• aktiivinen liikunnan harrastaminen
• fyysinen aktiivisuus yleensä
• harrastetun liikunnan korkea teho
• ohjattuun liikuntaan osallistuminen
• kilpaurheiluun osallistuminen
• urheilu huipputasolla
• kestävyystyyppisen liikunnan harrastaminen
• hyvä kestävyyskunto
• hyvä koettu terveys
• hyvä koulumenestys
• hyvä liikuntanumero koulussa
• tyytyväisyys omaan kuntoon, suorituskykyyn ja taitoihin.

Heikko fyysinen kunto, huono terveydentila tai esimerkiksi lihavuus saattavat heikentää liikkumisintoa, mikä edelleen heikentää terveyttä ja kuntoa aiheuttaen ns. liikkumattomuuden noidankehän.

Kun liikkumattomuus jatkuu pitkään, on vaarana syrjäytyä liikunnasta kokonaan. Liikunnasta syrjäytymiselle voi olla monia syitä, mm. epäterveelliset ravintotottumukset ja ylipaino, päihteiden käyttö, tupakointi, istuva elämäntapa ja liikunnallisen mallin puuttuminen perheessä ja kaveripiirissä.

 

Esimerkit energiankulutuksesta eri liikkumismuodoissa

Alla oleva taulukko esittelee liikkumismuodot sekä niiden kestot vastaten noin 500 kilokalorin energiankulutusta 55−70 kg painavalla henkilöllä.

liikkumismuoto	kesto
kotityöt (esim. siivoaminen, kävely koiran kanssa (4 km/t)	2 t 30 min
reipas kävely (6 km/t)	1 t 45 min
kuntopiiri, kehonpainotreeni (esim. punnerrukset, askelhypyt, istumaannousut)	1 t 40 min
tanssi (esim. baletti, jazz)	1 t 30 min
uinti, jalkapallo, luistelu	1 h 10 min
hölkkä (8 km/t), hiihto (6-8 km/h)	1 t
juoksu (10 km/t), pyöräily (25 km/t)	50 min

_{Taulukko: 500 kcal energiankulutus erilaisissa liikkumismuodoissa.}