Nauti laskettelurinteessä turvallisesti
Lumilautailu ja laskettelu ovat suosittuja harrastuksia. Lasketteluharrastus kehittää, mutta siihen liittyy myös riskejä, jotka ovat useimmissa tapauksissa ennakoitavissa ja vältettävissä.
Lautailu kehittää
Vauhdikas lumilautailu kehittää laskijan tasapainoa, reaktioaikaa, ketteryyttä ja liikehallintaa. Lajin kuuluvat nopeat käännökset, hypyt ja jarrutukset ovat lihaksille, luille ja nivelille erittäin hyödyllisiä etenkin kasvuiässä. Lisäksi lautailussa kehittyvä hyvä tasapaino ja koordinaatio ovat hyödyllisiä ominaisuuksia läpi elämän.
Lumilautailuun liittyy myös riskejä
Vuosittain noin 2000 lautailijaa joutuu hakeutumaan lääkärin hoitoon lempilajissaan sattuneiden vammojen takia. Lautailijoiden osuus laskettelijoista on laskettelurinteestä riippuen noin 30–50 %. Lumilautailussa vammariskit ovat hieman korkeammat kuin suksilla laskiessa, sillä 60 % hoitoon hakeutuvista laskettelijoista on käyttänyt lumilautaa.
Suksilla laskiessa vammat useimmiten kohdistuvat polveen ja peukalon tyviniveleen. Lautaillessa vammat tulevat useimmiten
- ranteeseen (50 % kaikista lautailuvammoista)
- kyynär- ja olkapäähän (15 %)
- päähän (10 %).
Suomessa hoidetaan vuosittain noin 600 lautailussa sattunutta rannemurtumaa. Kaksi kolmesta hoitoon hakeutuvista lautailijoista ovat alle 30-vuotiaita miehiä, jotka ovat kaatuneet kovasta vauhdista rinteessä tai hyppyrissä ottaen kaatuessa kädellä vastaan.
Vain pieni osa eli 5 % lautailijoiden vammoista tapahtuu lautailijoille rakennetuilla temppuradoilla, kuten halfpipessä, liukuputkella tai pressipenkissä, joissa vauhti ei ole niin kova ja joissa keskittyminen omaan suoritukseen on huolellisempaa.
Suojavarusteet ovat tehokkaita
Laskettelurinteessä sattuneet vammat ovat useimmissa tapauksissa helposti torjuttavissa. Rannesuoja, kyynärsuoja ja kypärä estävät tehokkaasti vammojen sattumista. Kypärää käyttää reilu 30 % laskijoista ja vain yksi laskija kahdestakymmenestä käyttää rannesuojaa. Rannesuojaksi kannattaa valita malli, jossa tuki- ja pehmusterakenne on sijoitettu kämmenpuolelle.
Rinnesäännöt kunniaan
Suojatkaan eivät korvaa rinne-etikettiä eli rinteessä tulee muistaa noudattaa yleisiä turvallisuusohjeita. Myös oma taitotaso on syytä tiedostaa. Aloittelevan laskijan ei kannata kokeilla samoja hyppyreitä kuin kokeneiden konkareiden.
Rinnesäännöt
- Tarkista varustuksesi toimivuus ja siteiden säädöt. Kypärän käyttö on suositeltavaa.
- Etene hissijonossa järjestyksessä ja täytä kaikki hissipaikat. Poistu ainoastaan merkityillä poistumispaikoilla.
- Valitse rinne taitotasosi mukaan. Tutustu erityissuorituspaikkoihin aina etukäteen.
- Ohita muut rinteessä liikkuvat riittävän etäältä. Ylhäältä ja takaa tuleva väistää aina! Huomioi erityisesti pienet lapset.
- Pysähdy vain paikkaan, josta sinut huomataan. Jos nouset ylöspäin, käytä aina rinteen reunaa.
- Säätele vauhti taitojesi mukaan. Huomioi paikalliset rinne- ja lumiolosuhteet.
- Pulkkailu on sallittu vain sille osoitetuissa paikoissa.
- Lasket aina omalla vastuullasi.
- Rinteessä liikkuminen päihtyneenä on kielletty.
- Jokaisen velvollisuus on auttaa tapaturman sattuessa. Ilmoita viipymättä onnettomuuksista henkilökunnalle.
Oikea ensiapu ja kunnollinen kuntoutus tarpeen
Oikein toteutettu ensihoito auttaa ja nopeuttaa venähtäneen nivelen ja revähtäneen lihaksen paranemista. Loukkaantunut kehon osa asetetaan nopeasti lepoon, sitä puristetaan, se nostetaan koholle ja siihen laitetaan kylmää (esim. lunta muovipussissa) sekä puristava sidos. Mikäli vamma-alueen turvotus ja kipu ovat voimakkaita, vamma tulee käydä näyttämässä lääkärille.
Päähän kohdistuneen iskun jälkeen on tulee varmistua, että kaadunneen tai törmännen laskijan hengitys kulkee ja seurata tajunnan tilaa sekä mahdollisia muita oireita. Aivotärähdykselle tyypillisiin oireisiin kuuluu mm. päänsärkyä, pahoinvointia, huimausta, muistin epävarmuutta ja väsymystä. Aivotärähdyksen jälkeen on tärkeää, että paikalla on toinen henkilö, joka voi tarkkailla mahdollisia voinnin muutoksia. Aivotärähdys, johon ei liity tajuttomuutta eikä tajunnanhäiriötä, hoituu yleensä kotioloissa. Päivystykseen tulisi hakeutua aina kun herää pienikin epäilys vakavammasta vammasta.
Esimerkiksi kesken laskettelulomaa sattuneen tapaturman jälkeen on syytä harkita tarkoin, mitä seuraavina päivinä voi ja kannattaa tehdä. Rasituksen välttäminen heti vamman jälkeen on keskeistä, samoin huolellinen kuntoutus ja asteittainen paluu rinteeseen voivat olla tarpeen.