Someniska ja muita mobiililaitteiden runsaan käytön haittoja
Lapset ja nuoret käyttävät nykyään älypuhelimia ja tabletteja sekä tietokonetta paljon. Käyttöä on sekä koulussa että vapaa-ajalla. Erityisesti älypuhelimien käytön yleistyminen vaikuttaa lapsen ja nuoren ryhtiin ja voi aiheuttaa tuki- ja liikuntaelinongelmia, sillä älypuhelinta käytetään kaikkialla (bussissa, kahviloissa, kävellessä) ja älypuhelimen ruutu on tabletin ja tietokoneen näyttöruutua pienempi. Lihaskireyksiä ja kipuja voi ilmetä niska-hartiaseudussa, päässä, selässä, olkapäissä, ranteissa ja sormissa.
Somettaminen kuormittaa niskaa ja hartioita: etukumarasta asennosta jopa 27 kilon lisäkuorma
Älypuhelinta käytettäessä katse on suuntautunut alaspäin ja älypuhelinta kannatellaan vartalon edessä. Käsien kannattelu aiheuttaa staattista jännitystä olkapäihin ja niska-hartiaseutuun. Tämä voi aiheuttaa päänsärkyä ja lihaskipuja. Puhelimen pitäminen käsissä aiheuttaa jännitystilan sormiin ja ranteisiin. Pään roikkuessa alaspäin kuormittuu niska-hartiaseutu voimakkaasti. Kaularangan ojentajalihakset venyvät ja kaularangan koukistajalihakset lyhentyvät, jolloin syntyy epätasapainoa ja lihasten tukea antava vaikutus heikkenee.
Aikuisen ja nuoren pää painaa noin 5 kg. Kun päätä roikotetaan alaspäin älypuhelinta käytettäessä, lisääntyy pään paino ja niska-hartiaseudun rakenteet (lihakset ja selkäranka) kuormittuvat voimakkaasti. Pää voi painaa jopa 27 kg, kun sitä roikotetaan alapäin. Älypuhelinta käytettäessä ryhti painuu usein kumaraan, selkä pyöristyy ja heikentää näin ollen vatsa- ja selkälihasten tukea selkärangalle.
Kuva: Pään asennon vaikutus niskaan kohdistuvaan painoon. tervekoululainen-fi.test/Joona Sjöqvist. Alkuperäinen “Pain in the neck” -kuvalähde.
Vältä someniska
Älypuhelimet, tabletit ja tietokoneet ovat nykypäivää, mutta niiden käytön määrään ja siihen, missä asennossa niitä käytetään, tulisi kiinnittää huomiota sekä koulussa että vapaa-ajalla.
Someniskan haittoja voit välttää seuraavin toimin:
- Korjaa asentoa.
- Kännykkää voi näpytellä niin, ettei päätä roikota niin alhaalla eikä selkä pyöristy voimakkaasti.
- Opettele kehontuntemusta ja oikean ryhdin hahmottamista.
- Jos opit jo nuorena väärään asentoon, sitä on vanhemmalla iällä vaikeampi korjata. Vanhemmat ja opettajat voivat ohjata korjaamaan asentoa. Voit myös käydä fysioterapeutin vastaanotolla pyytämässä ohjausta ryhdin hahmottamiseen.
- Vaihda asentoa.
- Someta istuen, seisten tai makuulla.
- Vaihtele asentoa usein.
- Käytä kännykkää vain rajallinen aika.
- Laita kännykkä pois käsistäsi ja tee välillä jotain muuta.
- Liiku.
- Voit liikkua kavereiden kanssa, harrastusten parissa tai yksin; älä pelkästään käytä kännykkää.
Tarkkaavaisuuden heikkeneminen, sinivalo ja riippuvuus mobiililaitteiden haittoina
Tuki- ja liikuntaelinongelmien lisäksi älypuhelimen käyttö heikentää tarkkaavaisuutta suhteessa ympäröivään maailmaan. Kun katse ja huomio ovat kiinnittyneet älypuhelimeen, ei ympäröivää maailmaa huomata. Tämä voi vähentää sosiaalisuutta ja aiheuttaa vaaratilanteita mm.liikenteessä. Älypuhelimen käytön vuoksi myös lähimuisti voi heikentyä, sillä informaatiotulva älypuhelimen kautta on suuri. On myös todettu, että älypuhelimen sinivalo vähentää melatoniini-nimisen hormonin tuotantoa. Melatoniinilla on tärkeä merkitys hyvän unen kannalta. Älypuhelimen runsas käyttö aiheuttaa silmien väsymistä, ärtymistä ja kuivumista. Näkö saattaa samentua ja sinivalo voi vahingoittaa silmän verkkokalvoa. Älypuhelinta käytettäessä ruutu on lähellä silmiä, silmiä räpäytetään vähemmän kuin normaalisti ja katseen fokusoituminen ruutuun on erilaista kuin esim.lukiessa kirjaa.
Älypuhelimen käyttö aiheuttaa riippuvuutta, sillä kännykässä on kaikki: kaverit, kamera, peili, pelit, kalenteri, sähköpostit, kirjat, osoitetiedot, sanakirjat, google, radio, musiikin kuuntelun mahdollisuus, kello, terveyden seurantaan tarkoitetut appsit, taskulamppu, suurennuslasi jne. Riippuvuus ilmenee levottomuutena, kun henkilöllä ei ole mahdollista olla älypuhelimen äärellä ja vaikeutena olla käyttämättä älypuhelinta.