Diabetes ja liikunta

Diabetes on joukko erilaisia sairauksia. Niitä yhdistää energia-aineenvaihdunnan häiriö, joka näkyy kohonneena veren sokeripitoisuutena.

Diabetes on pitkäaikaissairaus, joka vaatii päivittäistä omahoitoa. Diabeteksessa haima ei tuota insuliinia tarpeeksi tai ollenkaan tai insuliini vaikuttaa elimistössä puutteellisesti.

Tyypin 1 diabetes

• Sairauden syynä on insuliinia tuottavien beetasolujen tuhoutuminen sisäsyntyisen tulehduksen eli autoimmuunitulehduksen seurauksena. Tyypin 1 diabetekseen sairastutaan yleensä alle 40-vuotiaana, mutta sairastuminen on mahdollista myös vanhempana.

Tyypin 2 diabetes

• Sairauden syynä on insuliinin vaikutuksen heikentyminen (insuliiniresistenssi) tai insuliininerityksen häiriintyminen tai molemmat asiat yhdessä. Tyypin 2 diabetes puhkeaa yleensä yli 40-vuotiaana, mutta se voi puhjeta myös nuoruudessa tai lapsuudessa.

Tyypin 2 diabeteksen lievempien tautimuotojen osalta on mahdollista päästä takaisin verensokerin normaalialueelle esimerkiksi painonlaskun tai liikunnan lisäämisen avulla, mutta geeneissä oleva alttius (tyypin 1 diabetes) säilyy läpi koko elämän.

Liikunta ja tyypin 1 diabetes

Kun hoitotasapaino on kunnossa, tyypin 1 diabeetikko voi harrastaa liki kaikkea liikuntaa mitä muutkin. Jos diabeetikko on epävarma jonkin harrastuksen sopivuudesta tai diabetes on aiheuttanut elinmuutoksia, kannattaa asiasta keskustella erikseen hoitavan lääkärin kanssa. Useimmat lääkärit eivät suosittele laitesukellusta tai laskuvarjohyppyä hypoglykemiariskin eli liian alhaisen verensokeripitoisuusmahdollisuuden vuoksi.

Liikunta lisää elimistön insuliiniherkkyyttä ja laskee verensokeria. Liikunnan verensokeria laskeva vaikutus näkyy usein tunteja liikuntasuorituksen päättymisestä, kun elimistö täyttää vielä sokerivarastojaan. Verensokerin liiallisen laskun voi estää vähentämällä insuliiniannosta tai nauttimalla hiilihydraattipitoista ruokaa tai välipalan ennen liikuntaa, tarvittaessa myös sen aikana ja/tai jälkeen. Usein on myös hyvä vähentää yöllä vaikuttavan insuliinin määrää liikuntapäivinä.

Jos sinulla on tyypin 1diabetes

Huomioi ennen liikuntaa

• Älä pistä insuliinia liikunnassa rasittuvaan raajaan.
• Vähennä tarvittaessa pikainsuliiniannostasi 20–30 % ennen liikuntaa.
• Mittaa verensokerisi ennen liikuntaa ja välillä myös liikunnan aikana. Jos verensokerisi on normaali ennen liikuntaa, syö noin 20 grammaa hiilihydraattia ennen kuin aloitat liikunnan. Jos liikuntasuoritus kestää yli tunnin, syö 20 grammaa hiilihydraattia tunnin välein. Huomioi myös liikunnan rasittavuus.
• Muista ottaa mukaan liikkumaan lähtiessäsi aina hiilihydraattipitoista juotavaa tai syötävää liian matalan verensokerin varalta.
• Muutaman päivän tai jopa viikon kestävään liikuntasuoritukseen (esimerkiksi vaellukseen) pitää varautua erikseen.

Muista liikunnan jälkeen

• Ole tarkkana verensokeriarvojesi kanssa rankan, pitkäkestoisen liikunnan jälkeen. Mittaa verensokerisi 1–2 tunnin kuluttua pitkäkestoisen liikunnan jälkeen tai viimeistään ennen nukkumaan menoa.
• Nauti ylimääräinen välipala liikuntasuorituksen jälkeen, jos et ole vähentänyt liikunnan aikana vaikuttavan insuliinin annosta.
• Syö monipuolinen iltapala, joka sisältää sekä hiilihydraatteja että proteiineja.

Liikunta ja tyypin 2 diabeetikko

Liikunnasta on erityisen paljon hyötyä tyypin 2 diabeteksen hoidossa, sillä liikunta kohentaa kaikkia metabolisen oireyhtymän osatekijöitä:

• parantaa veren rasva-arvoja
• alentaa verenpainetta
• pienentää veren hyytymisriskiä
• auttaa painonhallinnassa
• tehostaa sokeriaineenvaihduntaa.

Kannattaa myös muistaa, että vaikka liikunnan lisääminen ei laihduttaisikaan, se vaikuttaa myönteisesti kehon koostumukseen. Liikunta lisää lihasmassaa ja vähentää rasvan osuutta elimistössä. Muutos kehon koostumuksessa parantaa insuliiniherkkyyttä ja tehostaa sokeriaineenvaihduntaa.

Ongelmia voi syntyä, jos liikutaan liian kovilla tehoilla ja liian pitkäkestoisesti. Myös liian innokas liikuntaharrastuksen aloittaminen voi olla haasteellista. Liikunnan turvallisesta ja mielekkäästä aloittamisesta ja toteutuksesta on aina syytä keskustella oman hoitajan tai lääkärin kanssa tyypin 2 diabetes huomioon ottaen.

Ota verensokeri tarkkailuun
Liikunta saattaa aiheuttaa liian matalan verensokerin oireita, jos käytössä on insuliinin eritystä lisäävät tabletit tai insuliini. Ennen liikuntaharrastuksen aloittamista on hyvä keskustella lääkärin tai hoitajan kanssa verensokerilääkityksen mahdollisesta vähentämisestä. Turhia välipaloja verensokerin nostamiseksi on syytä välttää. Varsinkin liikuntaharrastuksen alussa ja liikuntaa lisättäessä voi olla tarpeen tihentää verensokerin mittaamista.

Liikunta laskee verenpainettasi
Verenpainetta on syytä tarkkailla lääkityksen vähentämistä silmälläpitäen. Tavallisesti säännöllisen liikunnan vaikutukset lepoverenpaineeseen näkyvät kahden kuukauden kuluttua liikunnan aloittamisesta.

Anna jaloille erikoishuomiota
Jalkojen kunnosta huolehtiminen on erityisen tärkeää. Pieniltäkin tuntuvista ongelmista on heti syytä keskustella jalkojenhoidon ammattilaisen kanssa. Tärkeää on myös muistaa, että keholle hyvää tekevä askellus onnistuu vain tarkoituksenmukaisilla jalkineilla.