Päävammat, niiden ensiapu ja hoito

Liikunnassa noin 5 % kaikista vammoista sattuu päähän. Päävamma voi olla vakavuudeltaan monen tasoinen. Päähän, kasvoihin ja silmiin kohdistuneet vammat vaihtelevat myös liikuntalajista toiseen.

Silmävammat ja niiden hoito

Musta silmä -video

Noin viidennes (20 %) sairaalan poliklinikalla hoidetuista silmävammoista aiheutuu urheilussa. Lähes puolet urheilun aiheuttamista silmävammoista sattuu puolestaan salibandyssä ja harrastesählyssä. Nämä silmävammat olisi ehkäistävissä helposti suojalasien käytöllä. Silmävammoja sattuu tyypillisesti myös jääkiekossa, koripallossa ja kamppailulajeissa.

Silmään kohdistuviin vammoihin on aina suhtauduttava vakavasti, koska vähäiseltäkin näyttävä vamma voi vaurioittaa pysyvästi silmän valoa taittavia osia ja pahimmillaan aiheuttaa näön pysyvän heikkenemisen.

Silmään osuva isku, pallo tai muu tylppä vamma voi aiheuttaa eriasteisia vaurioita. Lievimmillään syntyy silmäluomien turvotusta ja verenpurkaumia, jotka eivät tarvitse hoitoa, mikäli silmä on avattavissa. Vähäisetkin näön häiriöt, kaksoiskuvat tai verenvuodot vaurioituneessa silmässä ovat aihe välittömään lääkärin tutkimukseen, sillä turvotus voi peittää alleen muita vammoja. Silmän ympärysihoon tullut pieni, mutta syvä haava täytyy tarvittaessa ommella. Kyynelteitä ja silmämunaa lävistävät vammat vaativat yleensä nopeasti silmälääkärin tutkimuksen.

Aivotärähdys

Pää pelissä -video – aivotärähdys urheilussa

Aivotärähdyksellä tarkoitetaan päähän kohdistuneen iskun, kaatumisen, putoamisen tai muun ulkoisen tekijän aiheuttamaa aivojen toiminnan häiriötä. Lievässäkin aivotärähdyksessä on kyse aivojen vammasta, joskin vähäisestä.

Kypärän käyttö pyöräilyn, laskettelun, lautailun ja jääkiekon yhteydessä on keskeinen ehkäisykeino. Vuonna 2009 onnettomuuksissa kuolleista pyöräilijöistä 78 % pyöräili ilman kypärää. On arvioitu, että kypärä olisi pelastanut heistä joka toisen. Kypärän käyttäminen voi pienentää päävamman riskiä myös laskettelussa jopa 50 prosentilla. Onkin hienoa, että kypärän käytöstä on tullut suomalaisissa laskettelukeskuksissa enemmän sääntö kuin poikkeus. Myös lajin ja liikuntapaikan sääntöjen noudattaminen sekä muiden liikkujien tai kanssapelaajien kunnioittaminen on tärkeää.

Aivotärähdyksen oireet ja hoito

Päähän kohdistuneen iskun jälkeen on tulee varmistua iskun saaneen hengityksestä ja seurata tajunnan tilaa sekä mahdollisia muita oireita. Vammatilanteessa ilmeneviä aivotärähdykselle tyypillisiä muutoksia ovat ajan ja paikan tajun hämärtyminen, lyhyt tajuttomuus ja sekavuus. Lieviin oireisiin voi kuulua päänsärkyä, pahoinvointia, huimausta, muistin epävarmuutta ja väsymystä.

Aivotärähdys, johon ei liity tajuttomuutta eikä tajunnanhäiriötä, hoituu yleensä kotioloissa. Särkyyn voi tarvittaessa ottaa reseptivapaita särkylääkkeitä (esim. parasetamolia). Tapaturman lähipäivinä kannattaa välttää fyysistä rasitusta ja alkoholinkäyttöä.

Aivotärähdyksen jälkeen on tärkeää, että paikalla on toinen henkilö, joka voi tarkkailla mahdollisia voinnin muutoksia. Erityisesti yöunen aikana on vammautunutta syytä herätellä muutaman tunnin välein tajunnantason tarkistamiseksi.

Sairaalahoidon tarve

Päivystykseen tulisi hakeutua aina kun herää pienikin epäilys vakavammasta vammasta. Sairaalahoito on tarpeen, jos päävamman yhteydessä ilmenee jotain seuraavista

• tajuttomuus tai tajunnan tason aleneminen (vaikeus pysyä tajuissaan, esim. pitää silmiä auki)
• puheen ymmärtämisen tai tuottamisen vaikeudet
• tunnistus- ja hahmotusvaikeudet (ei tunnista tuttuja ihmisiä tai paikkoja)
• tunnon menetystä, lihasheikkoutta
• jatkuvasti pahenevaa päänsärkyä
• toistuvaa oksentelua tai yleistä heikkouden tunnetta
• näön tai kuulon menetys tai heikkeneminen
• verenvuoto korvasta
• musta silmä ilman silmään kohdistunutta vammaa
• tasapainovaikeuksia

Paluu liikuntaan päävamman jälkeen

Mitä tahansa yli 15 minuuttia kestäviä päävamman oireita liikkujalla onkaan vamman jälkeen, häntä ei saa päästää samana päivänä takaisin urheilun pariin. Liikuntaan palaaminen ennenaikaisesti toipumisvaiheessa aiheuttaa suuremman riskin saada uusi aivotärähdys tai muu vakavampi vamma. On myös huomattu, että lasten ja nuorten toipuminen aivotärähdyksestä voi kestää aikuisia pidempään, mahdollisesti hermoston keskeneräisestä kehittymisestä johtuen.

Paluu liikuntaan tapahtuu lievän päävamman jälkeen asteittain ja kaikki kuntoutuksen vaiheet kestävät vähintään yhden vuorokauden, kunnes henkilö on täysin oireeton.

1. Asteittainen paluu liikuntaan
2. Lepo
3. Kevyt aerobinen harjoitus
4. Kevyt lajinomainen harjoitus
5. Ei-kontaktiharjoitus
6. Normaali harjoitus lääkärintarkastuksen jälkeen
7. Kova harjoitus tai peli/kilpailu

Jos kevyen lajinomaisen harjoituksen aikana tai tämän jälkeen ilmaantuu oireita, kuten esimerkiksi päänsärkyä tai huimausta, palataan asteikossa edelliselle portaalle.