Tyypilliset liikuntavammat
Liikuntavammat ovat useimmiten vakavuudeltaan lieviä, mutta niiden pitkäaikaisseuraukset saattavat olla harmillisia. Lähes puolet liikuntatapaturmissa tulleista vammoista on nyrjähdyksiä tai venähdyksiä.
Kasvuikäisillä jänteet, nivelsiteet ja lihakset ovat luustoa vahvempia. Tämä altistaa nuoret murtumille. Nuorilla luiden rustoiset kasvulevyt ovat heikoimpia kohtia, joten ne voivat vaurioitua ja kasvu voi tätä kautta häiriintyä, jos vammoja ei hoideta huolella.
Liikuntavammat voidaan jakaa karkeasti kahteen luokkaan:
- äkilliset tapaturmat – nopea kudoksen vaurioituminen
- rasitusvammat – kudosten mikrovauriot, jotka syntyvät liiallisesta ja yksipuolisesta kuormituksesta sekä liian lyhyestä palautumisajasta
Äkilliset tapaturmat
Äkilliseksi tapaturmaksi luokitellaan nivelsidevammat, lihasvammat ja murtumat.
Nivelsidevammat – venähdykset ja nyrjähdykset
Nivelsidevamma syntyy kun nivelside antaa periksi nivelen äkillisen vääntymisen takia. Vammoja syntyy helposti esim. palloilupeleissä ja laskettelussa. Ne voivat syntyä ilman törmäystä tai kaatumista.
Nivelsidevammat luokitellaan lieviin, osittaisiin ja täydellisiin. Nivelsidevammaksi luokitellaan mm. nilkan nyrjähdykset. Nyrjähdyksiä sattuu paljon palloilulajeissa, suunnistuksessa ja mailapeleissä.
Myös polven sivu- ja eturistisidevammat ovat nivelsidevammoja. Ristisidevammoja syntyy usein jalkapallossa, salibandyssä, koripallossa sekä laskettelussa.
Lihasvammat – krampit, repeämät ja ruhjeet
Lihas voi krampata tai se voi revähtää lievästi, osittain tai täysin. Esimerkiksi puujalka on lihaksen ruhjevamma.
Lihasvamman aiheuttaa äkillinen liike kuten suunnanmuutos, väistö, kiihdytys, jarrutus ja kaatuminen. Lihasvamman voi aiheuttaa myös väsymys, lihasheikkous sekä neste- tai lihastasapainon häiriö. Näitä vammoja syntyy myös törmäyksissä, taklauksissa ja suojien puutteiden takia.
Murtumat
Luunmurtumassa jokin ihmisen luisen tukirangan luuosista rikkoutuu tyypillisesti tapaturmassa. Murtuman oireita ovat äkillinen kipu, turvotus, epänormaali liikkuvuus ja arkuus tai virheasento. Nuorilla tulee murtumia tyypillisimmin sormeen, ranteeseen, nilkkaan ja solisluuhun.
Luu voi murtua pikkuhiljaa myös pitkäaikaisen rasituksen seurauksena. Tällaista murtumaa sanotaan rasitusmurtumaksi.
Rasitusvammat
Rasitusvammat kehittyvät vähitellen. Ne aiheuttavat kudoksissa samankaltaisia muutoksia kuin äkilliset vammat. Oireita ovat kipu, turvotus ja punotus.
Rasitusvammojen taustalla on usein monia syitä
- liiallinen tai yksipuolinen harjoittelu
- liian nopea harjoittelun lisääminen
- puutteellinen palautumisaika ja lihashuolto (ei malteta levätä, liikutaan liian kovilla tehoilla)
- vääränlaiset varusteet (huonosti iskua vaimentavat jalkineet)
- vaikeat olosuhteet (esim. kylmä sää tai alustan liukkaus)
- suoritus- tai tekniikkavirhe
- puutteellinen energian tai nesteen saanti
Tyypillisiä rasitusvammoja ovat penikkatauti, rasitusmurtumat ja selkävaivat.
Penikkatauti
Penikkatauti on säären alueen kiputila sääriluun etu- tai sisäpinnalla.
Penikkataudin syynä voi olla esim. liiallinen määrä tärähdyksiä, hyppyjä tai juoksua, vartalon hallinnan puute, askellusvirhe, suoritustekniikkavirhe (esim. juoksussa), alku- ja loppuverryttelyn puute, liian kova alusta tai huonosti iskua vaimentavat jalkineet.
Penikkataudin hoitotoimenpiteinä suositellaan lepoa ja kuormituksen vähentämistä sekä muiden syiden korjaamista (esim. tekniikka, jalkineet, keskivartalon hallinnan parantaminen, venyttelyt). Paikallisesti voi antaa myös kylmähoitoa, jääpalahierontaa tai tavallista hierontaa.
Rasitusmurtumat
Vaikka luut ovat nuorilla kestäviä, toistuva ja yksipuolinen rasitus voivat ylittää luun sopeutumiskyvyn, jolloin luun rakenne paikallisesti rikkoutuu. Oireina ovat vähitellen lisääntyvä paikallinen kipu, koputteluarkuus luussa ja lopulta myös leposärky. Tyyppipaikkoja rasitusmurtumille ovat sääriluu, jalkaterän luut ja reisiluun yläosa.
Paranemisajat rasitusmurtumille ovat useita viikkoja ja ainoa tapa hoitaa rasitusmurtumia on kuormituksen vähentäminen. Rasitusmurtuma tulee hoitaa yhdessä lääkärin kanssa.
Selkävaivat
Kasvu muuttaa nuoren mittasuhteita, tästä johtuvat usein erilaiset lihaskireydet ja ryhdin muutokset. Nuorilla luusto ja rusto ovat vielä kypsymättömiä. Kehon hallinnassa ja koordinaatiossa on nopean kasvun takia vaikeuksia. Ylipaino, huono lihaskunto, runsas istuminen, mutta myös liian rasittava liikunta aiheuttavat selkävaivoja.
Selässä voi olla rakenteellisia ongelmia kuten skolioosia (kieroselkäisyyttä) ja liiallista lordoosia (notkoselkäisyyttä), jotka altistavat selkävaivoille. Myös jalkojen eripituisuus altistaa selkävaivoille. Nämä synnynnäiset ja rakenteelliset poikkeavuudet tulee huomioida erityisesti liikuntaa harrastettaessa.