Open ekstra:

Tietoa testauskäytännöistä opettajalle

Kuntotestauksen hyvät käytännöt ohjaavat luotettavaan ja turvalliseen testaamiseen.

Kuntotestaus ei saisi olla vain joukko temppuja, joiden perusteella määräytyy osa liikuntanumerosta. Testien tarkoituksena on antaa sekä oppilaalle itselleen että opettajalle tietoa ko. oppilaan vahvoista ja kehittämistä kaipaavista kuntotekijöistä. Tämä tieto auttaa sekä liikuntatuntien suunnittelussa että oppilaiden ohjaamisessa ja liikuntaharrastusten tukemisessa.

Opettajan ammattitaito on avainasemassa luotettavien testitulosten saamiseksi. Opettajan täytyy tuntea testaamisen turvallisuuteen ja luotettavuuteen vaikuttavat tekijät. Lisäksi täytyy tuntea käytettävien testien taustat: mm. mihin testit perustuvat, mihin ne on tarkoitettu ja mitä saaduilla tuloksilla tehdään. Testien tekninen toteutus on myös hallittava sujuvasti.

Kysymyksiä pohdittavaksi

Mitä testejä omassa koulussasi käytetään? Miksi olette päätyneet juuri näihin testeihin? Tunnetko käyttämiesi testien taustan?

Viitearvot ja palaute

Testeistä saatava palaute on keskeisessä asemassa omien vahvojen ja kehittämistä kaipaavien kuntotekijöiden tunnistamisessa. Jos testituloksia verrataan viite- tai suositusarvoihin, täytyy opettajan tietää mihin käytettävät viitearvot perustuvat ja milloin ja millaisista nuorista ne on kerätty. Ihanteellista olisi, jos testeille olisi ajantasaiset, riittävän laajasta oppilasjoukosta kootut suomalaiset viitearvot. Move!-mittauksille on viitearvot, jotka on saatu pilottiaikana suomalaisista kouluista. Koululaisten kunnon ja liikehallinnan mittaaminen -testistön viitearvot ovat jo parikymmentä vuotta vanhoja ja ALPHA-FIT -testistölle ei ole suomalaisia viitearvoja.

Hyvätkin viitearvot ovat kuitenkin aina vain suuntaa-antavia. Tuloksia tarkasteltaessa täytyy huomioida

• testitilanteeseen ja -tulokseen mahdollisesti vaikuttaneet tekijät
  • mm. oppilaan vireystila ja terveydentila, testejä edeltävä ruokailu, lämmittely, testien harjoittelu, testeissä käytettävä vaatetus ja testitilan valaistus, lämpötila, lattiamateriaali, taustahäly jne.
• kunkin oppilaan lähtötaso.

Ihanteellista olisi, jos testituloksia voisi viitearvojen lisäksi verrata ko. oppilaan aikaisempaan suoritukseen. Oppilailla tulisi olla mahdollisuus kirjata testituloksensa ylös siten, että oman kehityksen seuraaminen kouluvuosien aikana on mahdollista (esim. kuntokortti).

Kysymyksiä pohdittavaksi

Miten oppilaasi saavat testipalautteen? Onko tähän varattu riittävästi aikaa? Pystyvätkö oppilaat seuraamaan omien testitulostensa muutoksia kouluvuosien aikana? Miten huomioit oppilaiden saamat testitulokset liikuntatuntien suunnittelussa? Entä oppilaiden ohjaamisessa?

Pelkkä tieto harjoitusta kaipaavista kuntotekijöistä ei riitä, vaan tarvitaan myös konkreettisia neuvoja liikuntaharjoitteluun ja tukea liikuntaharrastusten aloittamiseen (liikuntaneuvontaa).

Kuntotestauksen hyvät käytännöt

Jokaisen kuntotestejä tekevän on hyvä tutustua kuntotestauksen hyviin käytäntöihin. (Liikuntatieteellinen Seura ry, 2010)
Seuraavat 10 kohtaa tulee huomioida jokaisessa testaustilanteessa:

1. TURVALLISUUS
   Minimoidaan testaukseen liittyvien komplikaatioiden ja vammojen riski.
2. EETTISYYS
   Testaus toteutetaan yksilöä kunnioittaen ja oppilaiden yksityisyyden suoja turvaten.
3. HENKILÖKUNTA JA KOULUTUS
   Testejä tekevällä opettajalla on liikunta- tai terveydenhuoltoalan koulutus ja lisä- tai täydennyskoulutus käytössä oleviin testeihin.
4. TESTAUSMENETELMÄT, -LAITTEET JA -TILA
   Testausmenetelmät ja -laitteet ovat luotettavia ja asianmukaisia. Käytetään vain tutkittuun tietoon perustuvia menetelmiä. Testaustilanne vakioidaan mahdollisimman tarkasti [mm. testejä edeltävä ruokailu, lämmittely, testien harjoittelu, testeissä käytettävä vaatetus, testitila (mm. valaistus, lämpötila, lattiamateriaali, taustahäly jne.)].
5. TESTEISTÄ KÄYTETTÄVÄT TERMIT JA TESTIOHJEET
   Jokaisesta testistä on kirjallinen työohje opettajalle ja selkokielinen kuvaus oppilaille.
6. TOIMINTA ENNEN TESTIÄ
   Oppilaalle valitaan hänen tavoitteisiinsa sopiva, turvallinen testi ja hänelle annetaan selkeät ja yksinkertaiset valmistautumisohjeet.
7. TOIMINTA TESTIN AIKANA
   Testistä pidetään riittävän yksityiskohtaista pöytäkirjaa ja oppilaan vointia seurataan testin aikana.
8. TOIMINTA TESTIN JÄLKEEN
   Testattavalle annetaan testistä henkilökohtainen palaute sekä suullisesti että kirjallisesti. Palautteen avulla tuetaan oppilaan liikunnan harrastamista.
9. TIETOJEN TALLENNUS JA TIEDONVÄLITYS
   Testitiedot käsitellään ja tallennetaan lakien ja asetusten vaatimalla tavalla siten, että oppilaan yksityisyyden suoja on turvattu.
10. LAADUNHALLINTA
    Kuntotestauksen laatua ylläpidetään ja kehitetään sekä sisäisen että ulkoisen arvioinnin avulla.

_{Lähde: Kuntotestauksen hyvät käytännöt (pdf, 3,3 Mt) Liikuntatieteellinen Seura ry, 2010, lts.fi}

Kysymyksiä pohdittavaksi

Miten edellä mainitut 10 kohtaa mielestäsi sopivat koulumaailmaan? Onko kaikki kohdat huomioitu oman koulusi testauskäytännöissä vai onko joku tai jotkut kohdat kokonaan unohdettu? Miten koulusi testauskäytäntöjä voisi kehittää? Minkä kohdan koet kaikkein haastavimmaksi omassa testaustyössäsi? Mistä voisit saada apua ja tukea testaustyöhösi?