Liikehallintakyvyt

Liikehallintakyvyt auttavat hallitsemaan kehoa ja sen liikkeitä yllättävissäkin tilanteissa.

Liikehallinta tarkoittaa kehon asentojen ja liikkeiden hallintaa. Se on aistien, hermoston ja lihaksiston yhteistyötä ja kykyä selviytyä liikkumisesta sujuvasti, nopeasti ja tarkoituksenmukaisesti.

Liikehallinnan peruskyvyt ovat:

• tasapainokyky
• reaktiokyky
• rytmi-koordinaatiokyky
• suuntautumiskyky
• liikeaistikyky

Tasapainokyky

• erilaisten asentojen ylläpito (esim. yhdellä jalalla seisominen)
• asentojen sopeuttaminen tahdonalaisiin liikkeisiin (esim. voimisteluliikkeet)
• reagointi ulkopuolisiin ärsykkeisiin (esim. liukas tie)

Kun kehon asento säilytetään paikallaan, puhutaan staattisesta tasapainosta (esim. varpailla seisominen). Myös esineen tasapainottaminen (esim. jousiammunnassa) on staattista tasapainoa. Kun asento säilytetään liikkeessä, puhutaan dynaamisesta tasapainosta (esim. luistelu). Kaikkeen liikkumiseen tarvitaan tasapainoa ja useat suoritukset edellyttävät sekä staattista että dynaamista tasapainon hallintaa.

Reaktiokyky

• kykyä havaita ärsyke
• kykyä reagoida ärsykkeeseen liikkeellä

Esimerkiksi pyöräillessä pitää huomata tiessä oleva kuoppa riittävän ajoissa, jotta ehtii hiljentää vauhtia ja kiertää sen. Myös pikajuoksija tarvitsee hyvää reaktiokykyä lähtiessään juoksemaan heti lähtölaukauksen kuultuaan.

Ketteryys on nopeaa, koordinoitua ja sujuvaa liikkumista. Ketteryyttä tarvitaan erityisesti nopeissa suunnan ja vauhdin muutoksissa (esim. pallopeleissä).

Rytmi-koordinaatiokyky

• liikkeiden ja liikeyhdistelmien sujuvuuden säätely

Rytmikyky on kykyä löytää liikkeiden tarkoituksenmukainen rytmi, eli kykyä ajoittaa liikkeet. Yhdessä koordinaation kanssa se luo turvallisen liikkumisen perustan. Musiikin mukaan tanssiminen, aerobic-sarjan oppiminen tai luisteluhiihdon rytmin löytäminen edellyttävät rytmikykyä.

Koordinaatiokyky on koko kehon liikkeiden ja liikeyhdistelmien hallintaa. Hyvä koordinaatio tekee liikkumisesta vaivatonta sekä tavanomaisissa että yllättävissä tilanteissa. Kaikessa liikkumisessa tarvitaan koordinaatiota, niin liikuntaharrastuksissa kuin arjen tilanteissakin.

Suuntautumiskyky

• kehon hallinta erilaisissa asennoissa ja tilanteissa
• ohjaa ja muuttaa kehon sijaintia ja liikkeitä.

Esimerkiksi uimahyppääjä valmistautuu veteen tuloon ojentamalla vartalon oikealla hetkellä.

Liikeaistikyky

• lihasten jännitys- ja rentoustilojen, liikesujuvuuden, taloudellisuuden vaihtelu
• kahden keskenään samankaltaisen liikkeen välisten erojen havaitseminen

Esimerkiksi eri pallopelien pelaaminen edellyttää liikeaistikykyä. Liikeaistikykyä kutsutaan myös kinesteettiseksi erottelukyvyksi.