Unen tarve ja unenpuutteen vaikutukset

Riittävä uni on hyvinvoinnillemme yhtä tärkeää kuin monipuolinen ravinto ja säännöllinen liikunta. Suurin osa 14-vuotiaista tarvitsee 8−10 tuntia unta joka yö.

Uni auttaa pysymään henkisesti virkeänä ja terveenä. Päivällä opitut tiedot ja taidot siirtyvät unen aikana muistijäljiksi aivoihin. Nuorelle uni on tärkeä voimapankki, sillä jo pelkästään fyysinen kasvu vaatii unta.

Nuoren unen tarve

Nuoret tarvitsevat unta noin 8−10 tuntia joka yö, ei vain viikonloppuisin. Fyysinen ja psyykkinen ponnistelu lisää unen tarvetta. Tämän takia unen tarve ei ole täysin sama kaikkina aikoina. Rankka opiskelujakso väsyttää ja kuormittaa muistia, jolloin unentarve suurenee. Aktiivisesti liikkuvat tietävät, että harjoittelun vastapainoksi tarvitaan riittävästi lepoa ja unta.

Illalla tulisi varata riittävästi aikaa nukkumiseen ja ennen nukkumaan menoa pitäisi olla aikaa myös rauhoittumiselle. Kuitenkin nuorten harrastukset ovat painottuneet nykyisin iltaan. Kun kiire illalla vihdoin hellittää, tekee usein mieli tehdä jotain mukavaa. Tietokoneella pelaaminen, television katsominen tai sosiaalinen media voittavat helposti nukkumaan menemisen.

Elämme yhteiskunnassa, jossa tapahtuu 24 tuntia vuorokaudessa. Informaatiotulva, tehokkuusvaatimukset ja kiire ovat läsnä ympärivuorokautisessa maailmassa. Aikaa ei tunnu olevan riittävästi lepäämiseen ja sitä yritetään saada lisää yöunen kustannuksella huonoin seurauksin. Nuorella tulisi olla kykyä ja päättäväisyyttä tasapainottaa levon ja unen määrää.

Faktaa nuorten nukkumisesta

• Kouluterveyskyselyn (2023) tuoreimpien tulosten mukaan arkisin alle kahdeksan tuntia nukkuvien 8.- ja 9.luokkalaisten nuorten osuus on hieman laskenut vuoden 2021 tuloksiin verrattuna.
• Noin kolmannes suomalaisista 8.-9.-luokkalaisista nuorista nukkuu arkisin alle kahdeksan tuntia.
• Noin 14 prosenttia 8. ja 9.-luokkalaisista nuorista kertoo, ettei ole syönyt tai nukkunut netin takia.

Tällä hetkellä hieman yli kolmannes (36 %) perusopetuksen 8.-9.-luokkalaisista nukkuu arkiöisin alle kahdeksan tuntia (Helenius & Kivimäki 2023). Vuonna 2021 vastaava osuus oli 40 prosenttia (Helakorpi & Helenius 2021).

Arkisin alle 8 tuntia nukkuvat nuoret (prosenttiosuudet)

Sukupuoli/kaikki	Prosenttiosuus
Pojat	31 %
Tytöt	41 %
Kaikki	36 %

Lähde: Kouluterveyskysely 2023, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Unen puutteen vaikutukset

Tilapäinen unen häiriö tai jopa puute on normaalia. Siitä kärsii meistä jokainen elämän kuluessa.

Kun ihminen nukkuu noin viisi vuorokautta yhtäjaksoisesti liian vähän, olotila vastaa yhden promillen humalaa tai yhtäjaksoista 24-tunnin valvomista. Säännöllisestä ja riittävästä unesta kannattaa siis huolehtia oman hyvinvoinnin takia.

Pitkäaikainen unen puute sen sijaan vaikuttaa jo moniin eri perustoimintoihin:

• Keskittymiskyky heikkenee.
• Tapaturmien ja onnettomuuksien riski kasvaa.
• Luovuus vähenee.
• Muisti huononee.
• Päättelykyky puuroutuu.
• Oppiminen vaikeutuu.
• Paino nousee ruokahalun kasvaessa (tekee mieli rasvaa ja hiilihydraatteja sisältäviä herkkuja ja välipaloja).
• Turhaantuu ja tulee helposti pahantuuliseksi.
• Uupuu helposti.
• Vastustuskyky heikkenee (flunssaherkkyys).
• Alttius sairauksille kasvaa (esim. masennus).