Päänsärky

Päänsäryn syynä voi olla myös esimerkiksi flunssa, kuukautisten alkaminen tai väsymys. Lihasjännityspäänsärky on yleisin päänsäryn muoto. Migreenipäänsärky alkaa usein nopeasti ja se on voimakasta, toispuoleista ja sykkivää. Lihasjännityspäänsäryllä ja migreenillä on eroja.

Lihasjännityspäänsäryn ja migreenin eroja

Lihasjännityspäänsärky	Migreeni
liikunta voi helpottaa	rasitus pahentaa
ei valonarkuutta	valonarkuutta
kohtuullinen särky	voimakas särky
alkaa päiväsaikaan	voi alkaa myös öisin
jatkuva, tasainen	kohtauksittainen, mahdollista pahoinvointia ja oksentelua

 

Jännityspäänsärky

Lihasjännityspäänsärky on yleisin päänsäryn muoto, joka liittyy niska- ja hartiaseudun lihasten jännitystilaan, psyykkisiin tekijöihin (esimerkiksi masennus, koulupelko, univaikeus) tai virheelliseen purentaan. Päänsäryn syynä voi olla myös esimerkiksi flunssa, kuukautisten alkaminen, meluisa ympäristö, stressi tai väsymys. Lihasjännityspäänsäryn oireet poikkeavat migreenistä. Samalla lapsella voi kuitenkin olla monenlaista päänsärkyä, esimerkiksi migreeniä sairastavalla esiintyy usein myös jännityspäänsärkyä. 

Oireet 

Lihasjännityspäänsäryssä oireena ovat jomotus takaraivossa ja ohimoilla, mistä se leviää koko päähän. Kipu tuntuu usein puristavana ja se alkaa vähitellen pahentuen iltaa kohti. 

Keinoja ehkäistä ”someniskaa” 

Älypuhelinta käytettäessä katse on suuntautunut alaspäin ja älypuhelinta kannatellaan vartalon edessä. Käsien kannattelu aiheuttaa staattista jännitystä olkapäihin ja niska-hartiaseutuun. Tämä voi aiheuttaa päänsärkyä ja lihaskipuja. Puhelimen pitäminen käsissä aiheuttaa jännitystilan sormiin ja ranteisiin. Pään roikkuessa alaspäin kuormittuu niska-hartiaseutu voimakkaasti. Kaularangan ojentajalihakset venyvät ja kaularangan koukistajalihakset lyhentyvät, jolloin syntyy epätasapainoa ja lihasten tukea antava vaikutus heikkenee.  

Aikuisen ja nuoren pää painaa noin 5 kg. Kun päätä roikotetaan alaspäin älypuhelinta käytettäessä, lisääntyy pään paino ja niska-hartiaseudun rakenteet (lihakset ja selkäranka) kuormittuvat voimakkaasti. Pää voi kohdistaa niskaan jopa 27 kg kuorman, kun sitä roikotetaan alaspäin. Älypuhelinta käytettäessä ryhti painuu usein kumaraan, selkä pyöristyy ja heikentää näin ollen vatsa- ja selkälihasten tukea selkärangalle.

Vältä someniska!

Säännöllinen ruokailu, riittävä uni, lepo, hyvä työasento ja liikunta voivat myös ehkäistä päänsärkyä. 

Hoito 

Lapsen päänsäryn syy on aina pyrittävä selvittämään. Jos päänsärky jatkuu pidempään tai sitä esiintyy toistuvasti, on syytä käydä lääkärissä. Mikäli päänsärkyyn liittyy muita oireita, kuten tajunnan häiriötä, niskajäykkyyttä, näkö-, kuulo- tai tasapainohäiriötä, on syytä mennä lääkäriin heti. Jos on epäilys, että päänsärky voi johtua purennasta, on otettava yhteys hammaslääkäriin. Näön heikkenemisestä johtuva päänsärky kuuluu silmälääkärin arvioitavaksi. 

Lihasjännityspäänsäryn lääkkeettömiä hoitokeinoja ovat rentoutuminen, kävely raittiissa ilmassa, venyttely, liikunta, kipeiden alueiden hieronta ja kylmäpussin pitäminen kipeytyneellä alueella. 

Särkylääkkeistä ei juurikaan ole apua lasten lievän jännityspäänsäryn hoidossa.

Erityishuomioita opettajille

Päänsärkyä valittavalta lapselta kannattaa kysyä, onko hän syönyt riittävästi ja ollut ulkona välitunnin aikana. Aina päänsäryn hoitoon ei tarvita kipulääkkeitä. Lasten niska- ja hartiavaivat ovat lisääntyneet, joten kannattaa kiinnittää huomiota usein päänsärkyä valittavien oppilaiden työasentoon, tietokoneen ja mobiililaitteiden käyttöön ja asentoon niitä käyttäessä sekä pulpetin sopivuuteen. Vanhempiin kannattaa ottaa yhteyttä, mikäli lapsi valittaa päänsärkyä toistuvasti.

 

Migreeni

Migreeni on lapsilla melko yleistä. Koulunsa aloittavista lapsista migreeniä potee noin 3–6 prosenttia, yli kymmenvuotiaista pojista noin 8–15 ja tytöistä jopa 10–25 prosenttia. Migreenin oireet poikkeavat tavallisesta lihasjännityspäänsärystä. Samalla lapsella voi kuitenkin olla monenlaista päänsärkyä, esimerkiksi migreeniä sairastavalla esiintyy usein myös jännityspäänsärkyä. Migreeni jaetaan auralliseen ja aurattomaan muotoon. Aurallisessa migreenissä esiintyy ennakko-oireita, kuten näköhäiriöitä. 

Oireet 

Migreenipäänsärky alkaa usein nopeasti. Se on voimakasta, toispuoleista ja sykkivää. Kohtaukseen voi liittyä pahoinvointia ja oksentelua. Lasten migreenikohtaukset ovat lyhyempiä kuin aikuisilla ja päättyvät usein uneen. 

Ehkäisy 

Jokaisen migreenistä kärsivän kannattaa selvittää omaa migreeniä pahentavat tekijät ja välttää niitä. Migreenikohtauksen voi laukaista mm. vilkkuvat ja kirkkaat valot, hajut, valvominen, emotionaaliset tekijät, stressi ja tietyt ravintoaineet (esimerkiksi suklaa, juusto, sitrushedelmät). Säännöllinen ruokailu, unirytmi ja liikunta voivat ehkäistä migreenikohtauksia. 

Hoito 

Koululaisen migreeni vaatii aina lääkärin arviointia. Migreenissä käytetään tulehduskipulääkkeitä tai parasetamolia, joita saa apteekista myös ilman reseptiä. Annos on kuitenkin suurempi kuin itsehoitolääkkeen pakkauksessa mainittu ja lääkäri määrittää sen yksilöllisesti. Yli 12-vuotiailla lapsilla voi myös olla käytössään samoja migreenin kohtauslääkkeitä kuin aikuisilla. Toistuviin, vaikeisiin migreenikohtauksiin voidaan lääkärin harkinnan mukaan käyttää estolääkitystä. 

Kohtauksen aikana voi helpottaa oireita lepäämällä viileässä, pimeässä ja rauhallisessa huoneessa. 

Erityishuomioita opettajille

Migreenilapsen vanhempien kanssa on hyvä keskustella toimintatavoista migreenikohtauksen ilmaantuessa. On hyvä huomata, että tulehduskipulääkkeiden annokset ovat suurempia kuin tavallisesti ja eroavat itsehoitolääkkeen pakkauksessa ilmoitetuista määristä.