Perustaidot ja lajitaidot

Liikehallinta muodostaa kaiken liikkumisen perustan. Se on elimistön eri osien saumatonta yhteistyötä, joka tekee liikkumisesta sujuvaa. Kun liikehallintakykyjä harjoitetaan jotakin haastavaa liikuntasuoritusta varten, puhutaan taidosta.

Liikunnalliset perustaidot muodostavat pohjan eri liikuntalajeissa tarvittaville lajitaidoille. Jotta liikuntalajeista voisi suoriutua mahdollisimman sujuvasti ja tarkoituksenmukaisesti, tarvitaan myös fyysistä kuntoa; sen eri osa-alueita. Hyvä kunto auttaa lisäksi jaksamaan arjessa.

Fyysinen toimintakyky voidaan jakaa liikehallinta- ja kuntokykyihin. Kyvyt luovat pohjan taitojen oppimiselle. Ne ovat pitkälti perinnöllisiä, suhteellisen pysyviä taipumuksia, mutta niihin pystytään vaikuttamaan myös harjoittelulla.

Perustaidoilla luja perusta

Ennen kouluikää liikunnan tulisi olla lähes pelkästään liikunnallisten perustaitojen harjoittamista. Vasta murrosiän kynnyksellä on aika siirtyä yksityiskohtaisempaan lajitaitojen harjoitteluun. Poikkeuksena tästä ovat taitolajit, kuten voimistelu ja taitoluistelu. Niissä lajitaitojen harjoittelu on tärkeää aloittaa jo alakoulun ensimmäisillä luokilla tai jopa aikaisemmin.

Perustaitojen harjoittelua ei kuitenkaan pidä unohtaa lajitaitojen harjoittelun rinnalla. Perustaitoja kehittämällä voidaan kehittää myös lajitaitoja, mutta lajitaitojen kehittäminen ei välttämättä paranna perustaitoja. Omaan lajiin keskittyminen on ajankohtaista vasta lähellä aikuisikää noin 15–19-vuotiaana. On hyvä muistaa, että ammattiurheilijatkin harjoittelevat perustaitoja oman lajiharjoittelunsa ohessa. Perustaidot harjaantuvat erinomaisesti myös arkiliikunnan ja omatoimisen harjoittelun avulla esim. pihapeleissä ja muissa ”höntsyissä”.