Murrosiän psyykkiset ja sosiaaliset muutokset

Murrosiässä tapahtuu fyysisten muutosten lisäksi psyykkisiä ja sosiaalisia muutoksia. Jokaisella murrosiän vaiheella on keskeinen merkitys nuoren itsenäistymisen sekä identiteetin muovautumisen kannalta.

Tunteiden kuohuntaa

Nuoruus on keskeinen vaihe, jolloin nuori kehittää omia tapojaan ajatella, tuntea ja käyttäytyä. Murrosiässä tapahtuvat hormonaaliset muutokset sekä nuoren asettamat sisäiset vaatimukset voivat ilmetä tunnemyrskyinä ja mielialan vaihteluina. Fyysiset muutokset tapahtuvat nopeasti, kun taas psyykkinen kehitys kulkee perässä, mikä voi näkyä lapsenomaisena käytöksenä kuten uhmakkuutena tai levottomuutena.

Varhaisnuoruudessa (12–14 v.) nuoret kohtaavat niin fyysisiä kuin persoonallisuuteen ja tunne-elämään liittyviä muutoksia, jotka saattavat ilmetä voimakkaina tunnekuohuina. Nuori pyrkii itsenäistymään perheestään, mikä saattaa aiheuttaa ristiriitoja ja vetäytymistä. Samalla hän saattaa kokea haikeutta lapsuuden maailmasta luopuessaan. Itsenäistymisprosessi on merkittävä vaihe ja vaikuttaa suuresti nuoren henkilökohtaiseen kehitykseen.

Murrosiässä koetut haasteet vaihtelevat yksilöittäin, eivätkä kaikki nuoret riitele, kapinoi, saati kohtaa samoja vaikeuksia. Perhesuhteet, elämänkokemukset ja temperamentti vaikuttavat siihen, miten nuori käsittelee murrosiän tuomia haasteita. Nuoruus tarjoaa myös mahdollisuuden kehittää omia tunteiden hallintataitoja ja tapoja ilmaista tunteita. Kun nuori hallitsee omia tunteitaan, edistää se hänen itsetuntemuksensa kehittymistä.

Identiteettiä etsimässä

Varhaisnuoruus (12–14 v.) on vaihe, jolloin nuoret alkavat pohtia omaa identiteettiään. Identiteetti viittaa siihen, miten nuori näkee itsensä ja millaisia ominaisuuksia hänellä on, sekä millaisiin ryhmiin hän kokee kuuluvansa ja mitä hän arvostaa. Tässä vaiheessa nuorilla herää usein myös kiinnostus seksuaalisuutta ja seksiä kohtaan, mikä voi johtaa seksuaalisuuden tutkimiseen eri tavoin.

Identiteetin rakentumiseen vaikuttaa merkittävästi myös nuoren persoonallisuuden kehitys, joka sisältää nuorelle ominaisia ajattelun, tunne-elämän ja käyttäytymisen malleja. Lapsuuden ja nuoruuden kokemukset muokkaavat vahvasti persoonallisuutta.

Kuinka identiteetin muovautuminen ilmenee murrosiän aikana?

• Nuori kehittää omia mielipiteitään, mieltymyksiään ja asenteitaan.
• Nuori saattaa etsiä identiteettiään myös vaihtuvan ulkonäön, kaveripiirin tai erilaisten roolikokeiluiden avulla.
• Nuoren itsetunto voi vaihdella: saman päivän aikana hän saattaa tuntea itsensä epävarmaksi ja ujoksi, kun taas yhtäkkiä hän voi kokea olevansa kykeneväinen valloittamaan koko maailman.
• Tunteiden vaihtelu ja kehon muutokset voivat lisätä epävarmuutta ja hämmennystä.
• Nuori saattaa olla kriittinen ja epävarma ulkonäkönsä suhteen.

Onnistunut identiteetin rakentaminen auttaa nuorta luomaan aitoja ihmissuhteita ja löytämään itselleen sopivia elämänarvoja. Epäonnistunut identiteetin kehitys voi sen sijaan johtaa epätoivoon ja eristäytymiseen muista.

Kohti abstraktimpaa ajattelua

Varhaisnuoruudessa (12–14 v.) nuoren päätöksenteko sekä toiminta voi olla impulsiivisista ja harkitsematonta. Asioiden kokeilu ennakkoluulottomasti saattaa toisinaan johtaa virheisiin ja riskinottoon. Kuitenkin virheistä voi aina oppia. Varhaisnuoruudessa nuoren ajattelun taidot kehittyvät abstraktimpaan suuntaan. Tällöin nuori alkaa pohtia omia arvojaan ja ideologioitaan, vaikkakin ajattelu saattaa olla vielä hyvin mustavalkoista. Kuitenkin pian nuori oppii tarkastelemaan asioita laajemmin eri näkökulmista, mikä kehittää hänen ongelmanratkaisukykyään sekä suvaitsevaisuuttaan.

Keskinuoruudessa (15–17 v.) murrosikäiset saavuttavat aikuisen tason toiminnanohjauksessa, abstraktissa ajattelussa sekä itsekontrollissa. He oppivat myös ymmärtämään paremmin syy-seuraussuhteita ja kykenevät ennakoimaan tapahtumia.

Nuoren ajattelun kehitys vaikuttaa myös hänen kykyynsä tarkastella moraalisia kysymyksiä. Yksilön hyvinvoinnin lisäksi nuori alkaa näkemään asioita myös yhteiskunnallisesta näkökulmasta sekä hän oppii arvioimaan tekojaan yhteiskunnallisten seurausten ja sääntöjen kautta. Moraalinen kehitys voi nostaa pintaa nuorella paljon kysymyksiä esimerkiksi arvoista, elämän tarkoituksesta tai yhteiskunnallista kysymyksistä.

Nuori voi kokea tärkeäksi löytää henkilökohtaisen maailmankatsomuksensa, eikä hän halua välttämättä ottaa vastaan valmiita kodin luomia malleja. Ikätovereiden kanssa käydyt keskustelut sekä kodin ulkopuoliset mallit tarjoavat nuorelle vaihtoehtoja erilaisiin tapoihin uskoa, arvostaa ja elää.

Ystävyyssuhteet ovat tärkeitä

Nuoruusiän aikana ystävyyssuhteiden rooli on korvaamaton. Murrosiässä kaverit toimivat vertaistukena uudessa ja merkityksellisessä vaiheessa, jossa nuori siirtyy lapsuudesta kohti aikuisuutta. Vertaistuen arvo korostuu, sillä samanikäinen ystävä ymmärtää parhaiten nuoren tuntemukset ja kokemukset. Nuoret hakevat kaveriporukasta läheisyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, jota aiemmin saivat perheeltään. Ystävät auttavat nuorta irtautumaan vanhemmistaan ja omaksumaan uusia rooleja yhteiskunnassa.

Ystävyyssuhteiden merkitys murrosiän aikana:

• Ystävyyssuhteiden kautta nuoret oppivat tärkeitä vuorovaikutustaitoja, kuten toisten huomioon ottamista ja yhteistyötaitoja.
• Yhteiset keskustelut mahdollistavat omien ja toisten kokemusten käsittelyn ja pohdinnan, sekä ilojen että surujen jakamisen.
• Kaveriporukassa nuori voi ilmaista itseään vapaasti ja kokea yhteenkuuluvuutta.
• Ryhmässä viihdytään yleensä samanlaisten kiinnostusten, arvojen ja ajattelutapojen jakamisen ansiosta.
• Nuoret voivat käsitellä kavereidensa kanssa asioita, joista he eivät välttämättä puhu kotona. Jaettujen kokemusten myötä nuoren hyvinvointi voi myös vahvistua.

Kuitenkin usea nuori kokee murrosiässä yksinäisyyttä, koska sopivaa kaveriporukkaa ei löydy. Tämä voi vaikuttaa osittain haitallisesti, etenkin nuoren mielenterveyteen lisäämällä riskiä masennukseen ja ahdistukseen. Toisinaan paine kuulua johonkin sosiaaliseen ryhmään ja kokea siinä hyväksyntää voi johtaa riskikäyttäytymiseen, kuten päihdekokeiluihin.