Infektiot ja liikunta

Voiko flunssaisena liikkua?

Liikuntaa ei suositella flunssan aikana. Jos sinulla on kuumetta, lihas- tai nivelkipuja ja selkeää flunssasta johtuvaa väsymystä, jätä liikuntaharrastukset ja koululiikunta väliin.

Flunssa on viruksen aiheuttama äkillinen hengitysteiden limakalvotulehdus. Suomalainen sairastaa 2—4 flunssaa vuodessa, pienet lapset 5—10 kertaa. Tauti kestää yleensä runsaan viikon. Flunssasta käytetään myös nimityksiä nuhakuume ja vilustuminen.

Lievä nuha ja kurkkukipu eivät vielä ole este kevyen liikunnan harrastukselle. Liikunta on kuitenkin lopetettava heti, kun ilmaantuu flunssan yleisoireita. Näitä yleisoireita ovat mm. lihaskipu, kuume ja väsymys.

Flunssapotilaille suositellaan kevyttä liikuskelua tai ainakin sängystä nousua silloin tällöin, sillä pelkkä vuodelepo saattaa osaltaan heikentää kestävyyskuntoa.

Kun flunssan oireet häviävät, voi liikunnan jälleen aloittaa varovasti. Kevyttä liikuntaa jatketaan yhtä kauan, kuin sairauden oireetkin kestivät. Viikon sairauden jälkeen liikuntaa harrastetaan alkuun viikon ajan vain kevyesti. Liian kuormittava liikunta saattaa vielä pidentää toipumisaikaa.

Mikäli flunssan oireita ilmaantuu uudelleen tai tuntuu poikkeuksellista väsymystä tai huimausta, on liikunta jälleen keskeytettävä. Lääkäriin on syytä hakeutua, jos oireet pitkittyvät ja sinulla esiintyy poikkeavaa väsymystä, sydämen rytmihäiriöitä, hengenahdistusta tai rintakipua.

Kuumeisena pysytään levossa

Kuumeinen sairaus on elimistölle yksistään jo kovempi rasite kuin liikuntaharjoitukset. Liikunnan harrastaminen kuumeisen infektion aikana

• heikentää elimistön puolustusjärjestelmän toimintaa
• kiihdyttää taudinaiheuttajien lisääntymistä
• pidentää toipumisaikaa
• ei saa aikaan harjoitusvaikutuksia

Kuumeessa liikkumisen seurauksena voi tulla pahimmillaan sydänoireita tai verenmyrkytys. Elimistön täydellinen toipuminen kuumeisesta infektiosta kestää useita viikkoja.

Liikuntaohjeet infektion yhteydessä

kuume – aina täysi lepo

yleiset sairauden oireet ilman kuumetta (lihassärky, nivelsärky, päänsärky) – lepo, kunnes oireet ovat hävinneet

nuha ilman kurkkukipua, yskää tai yleisoireita – varovaisuutta pari päivää, sen jälkeen asteittainen paluu liikuntaan

nuha ja muita oireita (käheys, kurkkukipu, yskä) – seuraa muita oireita ja noudata edellä mainittua nuhan ohjetta

kurkkukipu ilman muita oireita – varovaisuutta, kunnes oire häviää

angiina – antibioottihoito * ja täysi lepo kunnes oireet ovat hävinneet – erityisvarovaisuutta lääkekuurin aikana, vaikka oireet olisivat jo hävinneet

mononukleoosi eli pusutauti – vältä täydellä teholla tehtyjä liikuntasuorituksia ja kontakti- ja ponnistuslajeja 1—2 kuukauden ajan – pitkä varoaika johtuu pernan suurentumisesta

maha-suolitulehdus (vatsatauti, oksentelu tai ripuli) – vältä voimakasta rasitusta

* Antibioottihoito ei sinänsä estä liikuntaa. Rajoitukset aiheutuvat sairaudesta, johon hoitoa annetaan.

Liikunta ehkäisee infektioita

Liikkumattomilla on suurempi riski sairastua flunssaan kuin liikunnan harrastajilla. Kohtuullisella ja säännöllisellä liikunnalla voi ehkäistä hengityselinten tulehduksia ja lyhentää flunssan kestoa. Hyväkuntoisilla on useiden tutkimusten mukaan keskimääräistä hieman parempi yleinen vastustuskyky. Raskas liikunta puolestaan lisää sairastumisriskiä. Flunssaan sairastumisen riski on erityisen korkea raskaan liikunnan jälkeisinä päivinä.

Infektioita voi ehkäistä myös monipuolisella ravinnolla, mm. nauttimalla runsaasti vihanneksia ja kasviksia sekä riittävällä levolla. On myös viisasta välttää liiallista psyykkistä ja fyysistä rasitusta, sillä ne molemmat altistavat flunssatartunnoille. Käsien pesu on vanha hyvä tapa tartuntojen ehkäisemiseksi.

Toistuvien infektioiden syynä voi olla myös liikkujan astma tai ylirasitustila.