Ihosairaudet

Akne ja atooppinen ihottuma ovat yleisiä ihosairauksia. Akne on yleinen talirauhastiehyiden sairaus, joka liittyy murrosikään ja paranee yleensä itsestään. Atooppinen ihottuma alkaa yleensä varhaislapsuudessa.

Akne

Akne on yleinen talirauhastiehyiden sairaus, joka liittyy murrosikään ja paranee yleensä itsestään. Sitä esiintyy yleisimmin kasvoissa, hartioissa ja rinnan yläosassa. Aknen aiheuttajaa ei tarkkaan tiedetä, mutta taustalla on perinnöllisiä ja hormonaalisia tekijöitä. Aknea on eri muotoja ja vaikeusasteita. Akne ei tartu. 

Oireet 

Talirauhasten tukkeutumisesta johtuen iholle syntyy mustapäitä sekä finnejä, jotka voivat myös tulehtua. Syvät ontelomaiset märkäpesäkkeet saattavat arpeuttaa ihoa. 

Ehkäisy 

Aknen syntymistä on vaikea ehkäistä ja arvioiden mukaan siitä kärsiikin noin 50 % murrosikäisistä. Tutkimusten perusteella ei ole voitu todistaa, että mikään ruoka-aine pahentaisi sitä. Terveellinen ja tasapainoinen ruokavalio vaikuttaa ihon kuntoon. Tupakoinnilla taas on haitallisia vaikutuksia ihoon, mutta finnejä tupakoinnin ei ole todettu pahentavan. Liikunnan aiheuttama hikoilu ei vaikuta akneen. Stressin osuus on epäselvä. Akne saattaa pahentua ennen kuukautisia.  

Hoito

Akneiho puhdistetaan aamuin illoin hellävaraisesti, mutta huolellisesti vedellä, saippualla tai antibakteerisilla pesunesteillä. Ihon liiallista kuivumista voidaan välttää käyttämällä kosteusvoiteena aamuisin runsaasti vettä sisältävää perusvoidetta. Rasvaista, ihohuokosia tukkivaa kosmetiikkaa kannattaa välttää. Finnejä ei saa puristella eikä hangata. 

Aknen hoitaminen aloitetaan heti oireiden ilmaannuttua. On varauduttava siihen, että tuloksien saaminen kestää useita viikkoja, jopa kuukausia. Apteekista ilman reseptiä saatavat itsehoitolääkkeet aukaisevat tukkeutuneita ihohuokosia ja estävät bakteerien kasvua. Niitä käytetään yleensä 1–2 kertaa päivässä muutaman kuukauden jaksoina. Hoidon aikana iho täytyy suojata auringolta, sillä se palaa tavallista herkemmin. Lääkkeen joutumista vaatteille kannattaa varoa, sillä se saattaa vaalentaa tai haurastuttaa kangasta. 

Lääkäriin kannattaa mennä, jos iholla on paljon märkänäppylöitä tai punoittavia, syviä tulehduspesäkkeitä tai jos itsehoito ei tehoa muutamassa viikossa. Aknen hoidossa käytettäviä reseptilääkkeitä on monenlaisia. Niitä käytetään voiteina, liuoksina tai suun kautta otettavina valmisteina (esimerkiksi antibiootit, hormonivalmisteet ja isotretinoiini). Lääkärin määräämistä lääkkeistä löytyy apu suurimmalle osalle nuorista. 

Atooppinen ihottuma

Atooppinen ihottuma on yleinen ihosairaus, joka alkaa yleensä varhaislapsuudessa. Lapsen kasvaessa ihottuma usein lievittyy tai jopa häviää kokonaan, mutta se voi pahentua uudelleen nuoruus- tai aikuisiässä. Sen aiheuttajaa ei täysin tunneta, mutta taipumus periytyy osittain. Atooppinen ihottuma ei tartu. 

Oireet 

Atooppinen iho on kuiva ja helposti kutiava. Pahenemisvaiheessa iholle ilmestyy myös ihottumaa. Koululaisella ihottumaläiskiä ilmestyy useimmiten taipeisiin, niskaan, nilkkoihin ja ranteisiin. Tällöin puhutaan taiveihottumasta. Murrosiän ohittaneilla ihottumaa esiintyy yleisimmin käsissä, kasvoissa ja ylävartalossa. Atooppisen ihottuman vaikeusaste vaihtelee. 

Hoito

Atooppisen ihottuman puhkeamista ei voi ennaltaehkäistä, mutta sen pahenemisvaiheita voidaan usein välttää. Joillakin potilailla hikoilu, liian rasvaiset voiteet, stressi tai karheat vaatteet voivat pahentaa oireita. Kouluikäisillä lapsilla allergiaselvitykset ovat harvoin tarpeen atooppisen ekseeman vuoksi. Pahenemisvaiheita voi myös ehkäistä oikeanlaisella kotihoidolla. 

Atooppisen ihon hoidon perustana on säännöllinen ihon rasvaus, jo ennen pahenemisvaiheita. Iho rasvataan heti suihkun jälkeen, kun se on vielä kostea. Rasvaukseen käytetään mieluiten perusvoidetta, jossa on mahdollisimman vähän allergiaa aiheuttavia aineita, kuten hajusteita. Voiteen rasvaisuusaste valitaan ihon kunnon ja vuodenajan mukaan, esimerkiksi talvipakkasilla ihon kuivuessa on syytä valita rasvaisempi voide. Mikäli iho ärtyy, voidaan käyttää apteekista ilman reseptiä saatavaa kortisonivoidetta (esim. hydrokortisoni) 1-2 viikon kuureina. Kortisoni lievittää ihon tulehdusreaktiota ja vähentää oireita, kuten kutinaa, turvotusta sekä punoitusta. 

Atooppinen iho tulee pestä riittävän usein. Pesuaine ei saa kuivattaa tai ärsyttää ihoa. Pesuaineena voi käyttää öljymäistä tai voidemaista valmistetta ja myös perusvoiteet käyvät atoopikon puhdistusaineeksi. Atoopikon on hyvä käyttää silitettyjä, väljiä, ihoystävällisestä materiaalista valmistettuja vaatteita, jotka eivät hiosta. Niissä ei myöskään saa olla jäämiä pyykinpesuaineista. Sisäilman riittävästä kosteustasosta on huolehdittava ja makuuhuoneen tulisi olla viileä. Kesä ja aurinko yleensä rauhoittavat ihoa, kun taas kylmä ja kuiva ilma saattavat pahentaa ihottumaa. On tärkeää estää ihon raapiminen, ettei se mene rikki ja tulehdu. Atooppinen iho on tavallista alttiimpi bakteeri-, virus- ja sienitulehduksille. Kynnet kannattaa pitää lyhyinä. 

Lääkäriin on syytä mennä, jos ihottuma ei parane kotihoidolla tai se uusii pian. Ihottuman pahenemisvaiheissa lääkäri voi määrätä erilaisia hoitoja.

Erityishuomioita opettajille

Ihottuman pahenemisvaiheessa atoopikko ei aina voi osallistua liikuntatunneille, koska hikoilu voi pahentaa atooppista ihottumaa. Oppilaalle, jolla on atooppinen ihottuma, on tärkeää antaa liikuntatunnin jälkeen mahdollisuus sekä riittävästi aikaa suihkussa käymiseen ja ihon rasvaamiseen.