Astma
Astma on yleinen kouluikäisten pitkäaikaissairaus. On arvioitu, että lapsista ja nuorista noin 4–7 % sairastaa sitä. Astma on keuhkoputkien limakalvojen tulehduksellinen sairaus, jossa tulehtuneet keuhkoputkien limakalvot erittävät limaa ja ahtautuvat. Se aiheuttaa keuhkojen toiminnan häiriöitä. Erityisesti se ilmenee keuhkoputkien ahtautumisena. Allerginen taipumus lisää astmaan sairastumisen riskiä. Astmaa sairastavalla lapsella esiintyy usein atooppista ihottumaa sekä allergista nuhaa. Lapsuusiällä alkanut astma paranee usein. On arvioitu, että noin puolella astmalapsista oireet häviävät murrosikään mennessä, mutta osalla sairaus palaa aikuisiässä oireettoman välivaiheen jälkeen.
Oireet
Oireena voi esiintyä pitkittynyttä yskää, joka ilmenee usein yöaikaan. Hengitys saattaa kuulostaa vinkuvalta, ja lapsella voi olla myös hengenahdistusta, varsinkin rasituksen yhteydessä. Oireet voivat alkaa muutamassa päivässä tai vähitellen kuukausien aikana.
Hoito
Astma vaatii aina lääkärin arviota, hoitoa ja seurantaa. Näin mm. varmistetaan sekä hoitavan että oireita helpottavan lääkkeen oikea annostelu. Lääkärin puoleen kannattaa kääntyä myös silloin, jos hengitystieinfektiot yleistyvät ja pitkittyvät, avaavan lääkkeen tarve lisääntyy tai mikäli ilmaantuu muita poikkeavia rintatuntemuksia.
Hoidossa käytetään ensisijaisesti keuhkoihin hengitettäviä lääkkeitä. Säännöllistä hoitoa tarvittaessa käytetään tulehdusta hoitavaa, hengitettävää kortikosteroidia tai yhdistelmähoitoa, jossa on pitkävaikutteinen avaava mukana. Keuhkoputkia avaavia lääkkeitä käytetään lisäksi silloin, kun henkeä ahdistaa ja/tai ennaltaehkäisevästi ennen liikuntaa. Astmalapsella olevat allergiat hoidetaan allergialääkkein ja tarvittaessa aloitetaan siedätyshoito. Jokaisen astmaatikon kannattaa selvittää omaa astmaa pahentavat tekijät ja välttää niitä. Tällaisia tekijöitä voivat olla esimerkiksi tupakansavu ja eläinpöly.
Liikunta ja astma
Astmaatikkojen on turvallista ja suositeltavaa harrastaa kevyttä ja kohtuutehoista liikuntaa. Hengitysteiden supistumisriski lisääntyy vasta liikunnan rasittavuuden ja hengittämisen määrän kasvaessa. Liikunta on tärkeää. Mikäli astma ei ole tasapainossa, rasitus voi aiheuttaa yskimistä, limaneritystä ja vinkumista. Muutoin säännöllinen liikunta parantaa fyysistä kuntoa ja vahvistaa hengityslihaksia.
Astmaatikko voi turvallisesti harrastaa myös kilpaurheilua, kunhan hengitysteiden tulehdus on hoidettu kuntoon säännöllisellä hoitavalla lääkityksellä. Kilpailuihin ja muihin rasittaviin liikuntasuorituksiin kannattaa valmistautua avaavan lääkityksen lisäksi astmaatikon alkulämmittelyllä.
Astmaa sairastaville sopivat parhaiten sellaiset lajit, joissa liikunnan voi keskeyttää nopeasti ja turvallisesti (mm. monet taitolajit, tanssiurheilu ja kuntosaliharjoittelu). Kilpaurheilulajeista astmaatikolle sopivat parhaiten taito- ja voimalajit sekä intervallityyppiset palloilu- ja joukkuelajit. Laitesukellusta ja vuorikiipeilyä ei suositella astmaatikolle.
Astmaatikon liikkumisympäristössä ei saisi olla suuria pöly-, siitepöly- ja saastepitoisuuksia tai tupakan savua. Paljon klooria sisältävä uimavesi ei ole myöskään hyväksi. Pakkasella liikuntaankin kannattaa etukäteen varautua. Pakkaskelillä astmaatikko voi käyttää kauluria suun suojana tai varta vasten kylmään ilmaan kehitettyä hengityssuojainta. Vain kovalla pakkasella (yli 10 astetta) kannattaa jäädä liikkumaan sisätiloihin.
Erityishuomioita opettajille
Opettajan on hyvä keskustella astmalapsen vanhempien kanssa lapsen lääkityksestä. Yhteiset pelisäännöt on hyvä olla siltä varalta, että lapsen henkeä alkaa ahdistaa tai lasta alkaa yskittää kesken koulupäivän. Vanhempien kanssa kannattaa keskustella myös siitä, otetaanko lapsen sairaus luokassa esille, jotta luokkatoverit osaisivat suhtautua hänen sairauteensa asiallisesti eivätkä ihmettelisi lääkkeenottoa. Joskus koulussa saattaa tulla tilanteita, jolloin luokkakaverien on syytä tietää, kuinka heidän tulee toimia kohtauksen sattuessa.
Kaikki lääkkeet eivät sovi astmaatikoille. Kipulääkkeistä parasetamoli sopii yleensä astmaatikolle.