Ruokailun sosiaalinen merkitys

Sen lisäksi, että ruoka on elimistömme polttoainetta, on se myös tärkeä osa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Ruokailu on tärkeä yhdessäolon, esimerkiksi perheen ja kavereiden kanssa olemisen muoto.

Yhteiset ruokahetket ovat tilanteita, jolloin voi esimerkiksi vaihtaa päivän kuulumiset. Kokkailu yhdessä perheen ja kavereiden kanssa on mukavaa puuhaa. Se tuo yhteisten ruokahetkien tavoin hyvää mieltä ja auttaa omaksumaan terveellisiä ruokatottumuksia.

Monikulttuurisuus

Eri maissa on omat ruokailuun liittyvät tavat ja tottumukset, eli omat ruokakulttuurinsa. Eri ruokakulttuurit eroavat toisistaan esimerkiksi siinä, mitä ruoka-aineita käytetään ja syödään. Useisiin uskointoihin liittyy omia ruokailuun liittyviä sääntöjä, tapoja ja perinteitä.

Eri kulttuurit, myös ruokakulttuurit, ovat rikkaus, joihin on mielenkiintoista tutustua. Olet saattanutkin jo tutustua muiden maiden ruokakulttuureihin esimerkiksi matkaillessasi tai käydessäsi ravintolassa perheesi kanssa. Haluaisitko kenties kokeilla valmistaa itse suomalaiseen ruokakulttuuriin kuuluvia, tai jonkin muun ruokakulttuurin reseptejä? Suomalaiseen ruokakulttuuriin kuuluvat esimerkiksi lohikeitto ja ruisleipä, kaalilaatikko tai poronkäristys puolukkahillolla sekä laskiaispullat, vappumunkit, Runebergin tortut ja salmiakki.

Sovellettu lautasmalli

Terveellinen ruokavalio voidaan koostaa monella eri tavalla – kulttuurista riippumatta. Sovelletun lautasmallin mukaan ateria voidaan syödä lautaselta, täytettynä leipänä tai käärittynä lettuna, minkä lisäksi ateriaan kuuluu:

• 1/3 osa kypsiä kasviksia.
• 1/3 osa lihaa, kalaa tai kasviproteiinia (esim. palkokasveja).
• 1/3 osa maissia, riisiä tai muuta viljalisäkettä.

Hyviä aterian lisukkeita sekä välipaloja ovat tuoreet hedelmät, pähkinät ja mantelit.