Tehtävä:

Veijon kipeä korva -tarina

Tavoitteet

Tehtävän aikana oppilaat oppivat: 

  • hahmottamaan, että lääkkeillä on eri käyttötarkoituksia – lääkkeillä voidaan parantaa ja ehkäistä sairauksia sekä lievittää oireita. 
  • ymmärtämään, että lääkkeitä tulee aina käyttää ohjeiden mukaisesti.

 

Äiti ihmettelee mitä poika on puuhastellut huoneessaan. Poika makaa sängyssä, johon on suunnattu monenlaisia monitoreita lääkehoidon vaikutusten seuraamiseksi ja toteaa äidille ”Etkö äiti tiedä, että lääkehoidon vaikutuksia tulee seurata?”.

 

Opettajalle

Tähän tehtävään on hyvä varata puolikas oppitunti. Tehtävä tukee OPS:n vuosiluokkien 3–6 ympäristöopin opetuksen tavoitetta T8 ja sisältöaluetta S1.

Tehtävän toteutus:

1.  Opettaja lukee tarinan ääneen tai oppilaat lukevat sen itse.

2.  Tarinan lukemisen jälkeen keskustellaan, millaisia tarinan lääkkeet olivat: 

  • Mikä paransi taudin? (antibiootti tappaa bakteereita ja estää niiden kasvua, jolloin bakteerien aiheuttama korvatulehdus paranee)
  • Mikä lievitti oireita? (suun kautta otettava kipulääke lievittää kipua)
  • Oliko joku lääkkeistä sairauksia ennaltaehkäisevä? (rokote ennaltaehkäisee taudin syntymistä)

3.  Keskustelua voidaan jatkaa oppilaiden omista kokemuksista ja pohditaan, mitä heidän käyttämänsä lääkkeet ovat tehneet. Rokotusten merkityksestä voi keskustella enemmänkin, mikäli aihe tuntuu kiinnostavan oppilaita.

 

Tarina

Veijo herää keskellä yötä kipuun. Hän on ollut jo useita päiviä nuhainen, mutta nyt myös oikeaan korvaan sattuu. Veijo ei saa enää unta, sillä kipu pitää hänet hereillä. Hän nousee sängystään ja hiippailee äidin viereen. Äiti nukkuu. Veijo tönäisee häntä ja sanoo: ”Äiti, korvaan koskee”. Äiti havahtuu unesta ja kyselee korvakivusta. Hän tietää, että lääkäriin ei tarvitse lähteä keskellä yötä, mutta toteaa, että on syytä ottaa särkylääkettä. Veijo ottaa tabletin ja hän tietää, että sen kanssa on hyvä juoda lasillinen vettä. Ei kulu kauankaan aikaa, kun korvakipu hellittää. Veijo saa nukuttua loppuyön rauhassa. 

Aamulla Veijo lähtee äidin kanssa lääkäriin. Lääkäri tutkii korvan ja toteaa, että siellä on tulehdus. ”Tähän täytyy antaa seitsemän päivän antibioottikuuri, jotta tulehdus paranee”, tuumii lääkäri. Kotimatkalla Veijo poikkeaa äidin kanssa apteekkiin. Apteekissa Veijo kertoo, että hänellä on aikaisemminkin ollut antibioottikuuri korvatulehdukseen. Silloin Veijo oli vielä pieni ja antibiootti oli nestemäistä, koska hän ei vielä osannut nielaista tablettia. Lääke maistui Veijon mielestä niin pahalta, että hän päätti silloin harjoitella nielaisemista mustikoilla. Nyt lääkäri määräsikin hänelle tablettilääkkeen. Farmaseutin kanssa jutellaan vielä, että antibioottikuuri tulee otettua tarpeeksi säännöllisesti, kun Veijo ottaa sen aamulla kahdeksan maissa ennen kouluun lähtöä ja illalla taas kahdeksan maissa ennen nukkumaan menoa. Veijon lähtiessä farmaseutti muistuttaa vielä, että hän ottaa lääkärin ohjeen mukaan seitsemän päivän kuurin loppuun saakka, vaikka korvakipu helpottaakin jo parissa päivässä. Muuten osa korvatulehduksen aiheuttavista bakteereista voi jäädä eloon ja ruveta uudelleen lisääntymään. 

Kotona äiti antaa Veijolle ensimmäisen antibioottitabletin ja siitä alkaa korvan paraneminen. Koska korva on vielä kipeä, äiti antaa särkylääkkeen. 

Pim-pom, pim-pom, -ovikello soi. Veijo juoksee avaamaan oven. Hänen kaveri Iitahan se siellä oven takana on. Iita sujahtaa sisälle ja näyttää laastaria olkavarressa. ”Tänään terveydenhoitaja pisti siihen rokotuksen. Pistäminen sattui vähän, mutta onneksi enää ei koske”, Iita huokaa helpottuneena. ” Minkä rokotuksen sinä sait?”, utelee Veijo. Iita kertoo, että hän sai poliorokotuksen. Hän tietää, että polio on vakava sairaus, joka voi aiheuttaa halvauksia. Veijo näyttää Iitalle omia lääkkeittään ja kertoo, että hän voi lähteä kouluun jo huomenna, sillä hänellä ei ole kuumetta ja vointi on muutenkin hyvä. Veijo tietää myös kertoa, että korvatulehdus ei tartu.

Takaisin sivun alkuun